Ote laista rikoslain muuttamisesta eläinsuojelurikoksia koskevilta osin
(Sisältää muutoksen 875/2001)
N:o 563/1998
Laki
rikoslain muuttamisesta
Annettu Naantalissa 24 päivänä heinäkuuta 1998
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 10 ja 19 luku, 24 luvun 2 ja 4 § ja 26 luku, 42 luvun 2, 5, 5 a, 7 ja 8 § sekä 43 luvun 4 ja 8 §,
sellaisina kuin niistä ovat 10, 19 ja 26 luku niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen, 42 luvun 2 § laissa 425/1944, 5 § laissa 48/1928, 5 a § laissa 44/1919 ja 7 § laissa 578/1995 sekä 43 luvun 4 § laeissa 402/1939 ja 519/1991 ja 8 § mainitussa laissa 402/1939,
muutetaan 16, 17 ja 20 luku,
sellaisina kuin ne ovat niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen, sekä
lisätään 1 luvun 11 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 626/1996, uusi 2 momentti, lakiin siitä mainitulla lailla 578/1995 kumotun 15 luvun tilalle uusi 15 luku, 40 luvun 9 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 792/1989, uusi 3 momentti ja 47 lukuun uusi 6 a § seuraavasti:
17 luku
Rikoksista yleistä järjestystä vastaan
14 §
Eläinsuojelurikos
Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta pahoinpitelemällä, liiallisesti rasittamalla, jättämällä tarpeellista hoitoa tai ravintoa vaille tai muuten eläinsuojelulain (247/1996) vastaisesti kohtelee eläintä julmasti tai tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa aiheuttaen, on tuomittava eläinsuojelurikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
15 §
Lievä eläinsuojelurikos
Jos eläinsuojelurikos, ottaen huomioon aiheutetun kärsimyksen, kivun tai tuskan laatu tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä eläinsuojelurikoksesta sakkoon.
23 §
Seuraamuksia koskevia säännöksiä
Joka tuomitaan eläinsuojelurikoksesta tai lievästä eläinsuojelurikoksesta, voidaan samalla tuomita menettäneeksi oikeutensa pitää tai hoitaa eläimiä taikka muuten vastata eläinten hyvinvoinnista. Eläintenpitokielto voidaan määrätä myös henkilölle, joka tuomitaan eläinsuojelulain 54 §:n 1 momentin nojalla eläinsuojelurikkomuksesta ja jota voidaan pitää soveltumattomana tai kykenemättömänä huolehtimaan eläinten hyvinvoinnista. Kielto voidaan antaa määräajaksi tai pysyvästi. Kielto voi koskea määrättyjen eläinlajien pitämistä tai eläinten pitämistä yleensä. Eläintenpitokielto voidaan määrätä myös henkilölle, joka jätetään rangaistukseen tuomitsematta 3 luvun 3 §:n nojalla. Kielto on voimassa muutoksenhausta huolimatta, kunnes asia on ratkaistu lainvoimaisesti.
Valtiolle menetetyiksi on tuomittava eläintenpitokiellossa tarkoitetut eläimet, joita päätöstä annettaessa pitää eläintenpitokieltoon määrättävä. Jos menettämisseuraamus kohdistuu myös eläimiin, jotka eivät olleet rikoksen kohteena ja tällaisten eläinten määritteleminen päätöksessä on mahdollista, tuomioistuimen tulee määrätä, että ennen menettämisseuraamuksen täytäntöönpanoa asianomaiselle on varattava tilaisuus itse myydä tai luovuttaa tällaiset eläimet. Jos eläintenpitokieltoon määrättävä pitää toisen kokonaan tai osaksi omistamia eläimiä, tälle on ennen menettämisseuraamuksen täytäntöönpanoa varattava tilaisuus noutaa eläimet itselleen. (875/2001, voimaan 1.1.2002)
24 §
Oikeushenkilön rangaistusvastuu
Laittoman maahantulon järjestämiseen, eläinsuojelurikokseen, uhkapelin järjestämiseen, väkivaltakuvauksen levittämiseen, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämiseen ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavaan markkinointiin sovelletaan, mitä oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.