MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ
Eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto
PÄÄTÖS nro 5/EEO/96
Päivämäärä 31.1.1996
Dnro 1201/50-95
Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.2.1996- toistaiseksi
Kumoaa
Suu- ja sorkkataudista 26.2.1979 annettu maa- ja metsätalousministeriön
eläinlääkintöosaston yleiskirje n:o 174,
Suu- ja sorkkataudista 26.2. 1979 annetut kolme maa- ja metsätalousministeriön
eläinlääkintöosaston yleiskirjettä n:o 148/142 (kunnan-, läänin- ja muun
eläinlääkärin alkutoimenpiteet suu- ja sorkkatautia epäiltäessä, näytteenotto- ja
desinfiointitoimenpiteet sen yhteydessä, tartuntateiden selvittäminen)
Suu- ja sorkkataudista 26.2. 1979 annettu maa- ja metsätalousministeriön
eläinlääkintöosaston yleiskirje n:o149/142 (tiladesinfektio).
Valtuutussäännökset
Eläintautilaki (55/80, muut. 809/92 ja 424/94), 5, 8, 9, 10, 12 ja 12 a §.
Eläintautien vastustamisesta eläinten kuljetuksessa annettu asetus (1363/94) 4 - 7, 14
ja 19 §.
Vastaavat EY-säädökset
Neuvoston direktiivi 85/511/ETY;
EYVL N:o L 315, 26.11.1985, s.11, muut. 90/423/ETY;
EYVL N:o L 224, 18.8.1990, s.13, Neuvoston direktiivi 94/71/EY,
EYVL N:o L 368, 31.12.1994, s.33,
Neuvoston päätös 88/397/ETY; EYVL N:o L 189, 20.7.1988, s.25.
Asia
SUU- JA SORKKATAUDIN VASTUSTAMINEN
Yleistä
Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto (jäljempänä osasto) on määrännyt suu- ja sorkkataudin helposti leviäväksi eläintaudiksi vastustettavista eläintaudeista ja eläintautien ilmoittamisesta antamassaan päätöksessä (1346/95).
Osasto antaa tässä päätöksessä määräykset suu- ja sorkkataudin vastustamisesta. Määräysten tarkoituksena on taudinpurkauksen sattuessa estää taudin leviäminen ja mahdollistaa tartunnan tehokas hävittäminen.
Määräykset ovat sitovia. Niitä on velvoittavina noudatettava määräyksissä tarkoitetuissa yksittäistapauksissa. Määräysten lisäksi päätöksen liitteet II ja V sisältävät ohjeita ja kohdassa 2 on kuvailtu taudin oireita ja leviämistapaa.
Läänineläinlääkäri voi määrätä kunnaneläinlääkärin suorittamaan tässä päätöksessä läänineläinlääkärin tehtäväksi määrättyjä toimia, jos hän katsoo sen tehtävien tarkoituksenmukaisen hoitamisen kannalta välttämättömäksi.
SISÄLLYSLUETTELO
1. Määritelmät
2. Taudinkuva ja leviämistapa
3. Toimenpiteet
epäiltäessä suu- ja sorkkatautia tilalla
3.1. Yleistä
3.2. Saapuminen tilalle ja tilalla annettavat määräykset
3.3. Näytteenotto
3.4. Poistuminen tilalta
3.5. Tilakäynnin jälkeinen varoaika taudin leviämisen estämiseksi
3.6. Epidemiologinen selvitys
3.7. Määräysten
peruuttaminen
4. Kontaktitiloja koskevat
määräykset
4.1. Rajoittavat määräykset
4.2. Eläinten kuljetus
hätäteurastettavaksi
5. Toimenpiteet, kun
tilalla on todettu suu- ja sorkkatauti
5.1.Kriisiyksikön perustaminen
5.2. Läänineläinlääkärin tehtävät
5.3. Eläinten hävittäminen
5.4. Maidon hävittäminen
5.5. Muiden tavaroiden
hävittäminen ja desinfektio Aiempien määräysten peruuttaminen
6. Toimenpiteet kontaktitiloilla
6.1. Kontaktitilan
eläinten, maidon ja muiden tavaroiden hävittäminen ja desinfektio
6.2. Rajoittavien määräysten
peruuttaminen
7. Uusien eläimien tuominen tilalle tartunnan hävittämisen jälkeen
8. Toimenpiteet, kun tila muodostuu erillisistä yksiköistä
9. Suojavyöhykkeen ja valvontavyöhykkeen määrääminen
10. Yleiset määräykset
suojavyöhykkeellä
10.1. Tilojen luettelointi ja tarkastukset
10.2. Sorkkaeläinten kuljettamista koskevat määräykset
10.3. Kuljetusvälineitä koskevat määräykset
10.4. Kokoontumisten rajoittaminen
11. Suojavyöhykkeellä
sijaitsevia tiloja koskevat määräykset
11.1. Yleistä
11.2. Tilan sorkkaeläinten kuljetus
hätäteurastettavaksi
11.3. Laiduntamisen rajoittaminen
11.4. Tilakäyntien rajoittaminen
11.5. Serologiset tutkimukset
12. Suojavyöhykettä koskevien määräysten peruuttaminen
13. Yleiset määräykset
valvontavyöhykkeellä
13.1. Tilojen luettelointi
13.2. Sorkkaeläinten kuljettamista koskevat rajoitukset
13.3. Kuljetusvälineitä koskevat määräykset
13.4. Kokoontumisten rajoittaminen
14. Valvontavyöhykkeellä
sijaitsevia tiloja koskevat määräykset
14.1. Yleistä
14.2. Tilan sorkkaeläimiä koskevat kuljetusrajoitukset
14.3. Tilakäyntien rajoittaminen
14.4. Serologiset tutkimukset
15. Valvontavyöhykettä koskevien määräyksien peruuttaminen
16. Lihan käsittelyvaatimukset
17. Maidon ja
maitotuotteiden käsittelyä koskevat vaatimukset
17.1. Maidon käsittely
17.2. Maitotuotteiden valmistus
18. Rokottaminen ja suu- ja sorkkatautiviruksen käsittely
19. Suu- ja sorkkataudista tiedottaminen
20. Valmiussuunnitelma
21. Korvaukset
LIITE I PÄÄTÖS SUU- JA SORKKATAUTIEPÄILYN TAKIA TILALLE ANNETTAVISTA RAJOITTAVISTA MÄÄRÄYKSISTÄ
LIITE II NÄYTTEENOTTO SUU- JA SORKKATAUDIN VARALTA
LIITE V PUHDISTAUTUMIS- JA DESINFIOIMISTOIMENPITEET SUU- JA SORKKATAUDIN LEVIÄMISEN ESTÄMISEKSI
1. Määritelmät
Tässä päätöksessä tarkoitetaan:
1) sorkkaeläimellä tilalla kotieläimenä pidettävää tai tarhattavaa märehtijää tai sikaa
2) tilalla eläintenpitoyksikköä tai muuta paikkaa, jossa pidetään sorkkaeläimiä pysyvästi tai väliaikaisesti; sekä
3) tartuntatilalla tilaa, jonka eläimestä suu- ja sorkkatautidiagnoosi on vahvistettu.
Päätöksessä käytetään myös seuraavia eläintautien vastustamisesta eläinten kuljetuksessa annetun asetuksen (1363/94) 3 §:ssä säädettyjä määritelmiä:
1) tartunta-alue: tila tai alue, jolla osasto on vahvistanut esiintyvän tai jolla perustellusta syystä epäillään esiintyvän suu- ja sorkkatautia;
2) suojavyöhyke: alue, jonka raja on joka kohdassaan vähintään kolmen kilometrin etäisyydellä tartunta-alueesta ja johon tartunta-alue sisältyy; sekä
3) valvontavyöhyke: alue, jonka raja on joka kohdassaan vähintään kymmenen kilometrin etäisyydellä tartunta-alueesta ja johon suojavyöhyke sisältyy.
2. Taudinkuva ja leviämistapa
Suu- ja sorkkatautivirus kuuluu picorna-viruksiin. Sen aiheuttama tauti on maailmanlaajuisesti merkittävin sorkkaeläinten tarttuva tauti.
Taudin inkubaatioaika (aika tartunnan saamisesta oireiden puhkeamiseen) on 2 - 8 vuorokautta. Tyypillisiä oireita ovat syömättömyys, kuume, apatia ja rakkulamuodostus. Rakkuloita esiintyy suun limakalvoilla, sorkkaväleissä, ruununrajalla, kyntysten ympärillä ja mahdollisesti utareissa ja vetimissä. Naudoilla esiintyy voimakasta maiskuttelua ja ne jauhavat leukojaan. Sioilla ja lampailla näkyvin oire on ontuminen.Tartunnan saanut eläin erittää virusta kaikissa eritteissään, ja viruseritys alkaa 1-5 vuorokautta ennen rakkuloiden ilmaantumista.Tauti leviää yleensä parissa vuorokaudessa lähes kaikkiin samoissa tiloissa oleviin sorkkaeläimiin. Kuolleisuus jää yleensä vähäiseksi; suurimmat tappiot tulevat alentuneesta tuotannosta. Osa toipuneista eläimistä voi jäädä tartunnan oireettomiksi kantajiksi ja toimia tartunnan levittäjinä.
Taudinaiheuttajavirus kestää ulkoisia olosuhteita hyvin, erityisesti alhaisia lämpötiloja, ja säilyy hyvin ympäristössä. Eläinyksiköstä toiseen tartunta leviää paitsi elävien eläinten, myös esimerkiksi lihan, maidon tai rehun välityksellä. Ihmisten ja kulkuneuvojen välityksellä tapahtuu mekaanista leviämistä. Useissa taudinpurkauksissa viruksen on raportoitu levinneen sioille syötetyn eläinperäisen ruokajätteen välityksellä. Myös tuulen mukana tartunta voi levitä kymmenien kilometrien päähän.
3. Toimenpiteet epäiltäessä suu- ja sorkkatautia tilalla
3.1. Yleistä
Jokainen eläinlääkäri, joka havaitsee eläimessä suu- ja sorkkatautiin viittaavia oireita tai saa muutoin tietoonsa sellaisia seikkoja, että on syytä epäillä suu- ja sorkkatautia olevan jollakin tilalla, on velvollinen välittömästi ilmoittamaan asiasta asianomaiselle kunnaneläinlääkärille, läänin-eläinlääkärille tai, ellei näitä tavoiteta, osaston eläinlääkärille. Ilmoitus on tehtävä välittömästi myös muulloin kuin virka-aikana.
Eläinlääkärin tulee antaa eläimen omistajalle tai hänen edustajalleen tarvittavat menettelyohjeet. Hänen tulee määrätä, että kukaan ei saa poistua tilalta eikä tilalle saa tulla ulkopuolisia henkilöitä, lisäksi on vältettävä turhaa liikkumista eläinsuojissa. Tilalta ei saa luovuttaa eläimiä, eläintuotteita eikä tavaroita. Erityisesti on syytä korostaa sitä, miten helposti tauti leviää.
Kun läänineläinlääkäri on saanut edellä mainitun ilmoituksen tai hän muusta syystä epäilee tilalla olevan suu- ja sorkkatautia, tulee hänen viivytyksettä matkustaa paikalle ja suorittaa jäljempänä kohdissa 3.2, 3.3, 3.4 ja 3.6 mainitut toimenpiteet, ellei hän voi varmuudella sulkea pois suu- ja sorkkatautiepäilyä. Jos läänineläinlääkäri ei ole tavoitettavissa tai hän niin määrää, tulee kunnaneläinlääkärin tehdä, mitä jäljempänä määrätään, hänen puolestaan.
Läänineläinlääkärin on, mikäli mahdollista, ilmoitettava suu- ja sorkkatautiepäilystä osaston eläinlääkärille ja eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen (EELA) tartuntatautipäivystykseen jo ennen lähtöään tilalle.
3.2. Saapuminen tilalle ja tilalla annettavat määräykset
Kun läänineläinlääkäri saapuu tilalle, jolla epäillään esiintyvän suu- ja sorkkatautia, ei ajoneuvoa saa ajaa lähelle eläinsuojaa tai tarhaa, jossa sairastuneiksi epäillyt eläimet ovat. Mahdollinen kyyditsijä ei saa poistua ajoneuvosta, ellei se ole aivan välttämätöntä. Eläinsuojaan tai tarhaan mennessään eläinlääkärin on pukeuduttava kertakäyttöiseen tai helposti desinfioitavaan vedenpitävään suojapukuun ja päähineeseen sekä helposti desinfioitaviin jalkineisiin (mieluiten kumisaappaisiin).
Läänineläinlääkärin on annettava tilasta vastaavalle henkilölle liitteen I mukaiset rajoittavat määräykset. Määräykset voidaan ensin antaa suullisina, mutta ne on mahdollisimman pian vahvistettava kirjallisesti.
3.3. Näytteenotto
Läänineläinlääkärin on otettava tarvittavat näytteet suu- ja sorkkataudin diagnostisoimiseksi liitteen II mukaisesti. Näytteet on lähetettävä eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen (EELA) Helsingin laboratorioon nopeinta mahdollista lähetystapaa käyttäen, esim. taksilla tai lentokoneella. Ennen näytteiden lähettämistä läänineläinlääkärin on varmistettava, että EELA:ssa on sellainen henkilö paikalla, joka voi huolehtia näytteiden vastaanottamisesta.
3.4. Poistuminen tilalta
Läänineläinlääkärin on noudatettava liitteen V ohjeita puhdistautumisesta ja desinfektiosta eläinsuojasta ja tilalta poistuessaan samoin kuin ohjeita suojavaatteiden ja auton käsittelystä tilakäynnin jälkeen. Myös kyyditsijän on huolehdittava desinfioinnistaan, jos hän on poistunut ajoneuvosta.
Läänineläinlääkärin on tilakäynnin jälkeen viivytyksettä ilmoitettava käynnistään osaston eläinlääkärille. Jos tilakäynnin on suorittanut kunnaneläinlääkäri, hänen on ilmoitettava käynnistään läänineläinlääkärille. Kunnaneläinlääkäri ei saa poistua tilalta, ennen kuin on saanut siihen luvan läänineläinlääkäriltä, tai , jos läänineläinlääkäri ei ole tavoitettavissa, osaston eläinlääkäriltä.
3.5. Tilakäynnin jälkeinen varoaika taudin leviämisen estämiseksi
Osasto voi antaa erikseen määräyksiä varoajasta, jonka kuluessa suu- ja sorkkatautiepäilyä tutkinut tai tartuntatilalla käynyt eläinlääkäri ei saa mennä sellaiselle tilalle, jossa pidetään sorkkaeläimiä.
3.6. Epidemiologinen selvitys
Läänineläinlääkärin on tehtävä epidemiologinen selvitys, josta on käytävä ilmi:
- saattanut sen ajanjakson pituus, jona suu- ja sorkkatautia on olla tilalla, ennen kuin taudista ilmoitettiin;
- mistä suu- ja sorkkatauti on mahdollisesti tullut tilalle;
- muut sellaiset tilat, joiden sorkkaeläimet ovat voineet saada tartunnan samasta lähteestä;
- sellaisten henkilöiden, ajoneuvojen, sorkkaeläinten, ruhojen, lihojen tai muiden tavaroiden, esineiden ja aineiden liikkuminen, jotka ovat todennäköisesti kuljettaneet viruksen tiloille tai tiloilta pois; sekä
- muut mahdolliset kontaktitilat.
3.7. Määräysten peruuttaminen
Läänineläinlääkärin on viipymättä peruutettava kohtien 3.2 ja 4.1 määräykset, jos laboratoriotutkimusten perusteella suu- ja sorkkatautiepäily osoittautuu aiheettomaksi.
4. Kontaktitiloja koskevat määräykset
4.1. Rajoittavat määräykset
Jos läänineläinlääkärillä on perusteltua aihetta epäillä, että suu- ja sorkkatauti on saattanut tulla muilta tiloilta tilalle, jolla epäillään tai on vahvistettu olevan suu- ja sorkkatautia tai, että se on voinut siirtyä jälkimmäiseltä tilalta muille tiloille henkilöiden, sorkkaeläinten tai ajoneuvojen
mukana tai jollakin muulla tavalla, hänen on annettava näille tiloille liitteen III mukaiset rajoittavat määräykset. Läänineläinlääkärin on myös määrättävä kunnaneläinlääkäri tekemään tarkastus tiloilla mahdollisimman pian ja ottamaan näytteet suu- ja sorkkataudin varalta liitteen II mukaisesti. Jos kontaktitila on toisen läänin alueella, on hänen ilmoitettava siitä kyseisen läänin läänineläinlääkärille, jonka on annettava edellä mainitut määräykset.
4.2. Eläinten kuljetus hätäteurastettavaksi
Läänineläinlääkäri voi myöntää luvan poiketa liitteen III mukaisista rajoittavista määräyksistä eläinten kuljettamiseksi suoraan teurastamoon hätäteurastettavaksi. Kuljetuksen on tapahduttava kunnaneläinlääkärin valvonnassa. Ennen kuin lupa teuraskuljetukseen voidaan myöntää, kunnaneläinlääkärin on suoritettava lähtötilan sorkkaeläinten kliininen tutkimus. Yhdelläkään eläimellä ei saa olla suu- ja sorkkatautiin viittaavia oireita.
Kuljetettavien eläinten on ennen siirtämistä oltava merkittyjä korvamerkillä tai kunnaneläinlääkärin hyväksymällä muulla tunnistusmerkillä. Kunnaneläinlääkärin on etukäteen ilmoitettava teurastamon tarkastuseläinlääkärille eläinten tulosta. Eläinten kuljettamiseen käytetty ajoneuvo varusteineen on välittömästi kuljetuksen jälkeen puhdistettava ja desinfioitava tarkastuseläinlääkärin valvonnassa.
5.Toimenpiteet, kun tilalla on todettu suu- ja sorkkatauti
5.1. Kriisiyksikön perustaminen
Osasto perustaa kriisiyksikön, jonka tehtävänä on avustaa läänineläin- lääkäriä:
suu- ja sorkkataudin hävittämiseen tarvittavien toimenpiteiden koordinoimisessa; sekä laajemman epidemiologisen selvityksen tekemisessä.
5.2. Läänineläinlääkärin tehtävät
Läänineläinlääkärin on tehtävä epidemiologinen selvitys kohdan 3.6. mukaisesti ja sen perusteella osastolle esitys kohdassa 9 mainittujen suoja- ja valvontavyöhykkeiden rajoista. Tarvittaessa hänen on tehtävä osastolle esitys myös tartunta-alueen perustamisesta.
Läänineläinlääkärin on lisäksi huolehdittava siitä, että taudin todennäköisen tilalle tulemisen ja kohdan 3.2 mukaisiin toimiin ryhtymisen välisenä aikana teurastettujen sorkkaeläinten liha, mikäli mahdollista, jäljitetään. Hänen on määrättävä liha tuhottavaksi siten, ettei suu- ja sorkkatautivirus leviä.
5.3. Eläinten hävittäminen
Kun on virallisesti vahvistettu, että tilalla on suu- ja sorkkatauti, osasto määrää tilan kaikki sorkkaeläimet tapettavaksi viipymättä. Tapetut ja itsestään kuolleet eläimet on poltettava tai haudattava tilalla, jos mahdollista, tai hävitettävä suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Ruhoja hävitettäessä on lisäksi noudatettava osaston suuririskisen eläinjätteen käsittelystä antamia määräyksiä (eläinjätteen käsittelystä annettu maa- ja metsätalousministeriön päätös 634/94, muut. 875/94 eläinlääkintölainsäädäntö H 19 ja H 19:1). Läänineläinlääkärin on huolehdittava, ettei suu- ja sorkkatautivirus leviä tappamisen, kuljetuksen tai hävittämisen aikana.
5.4. Maidon hävittäminen
Maito ja maitotuotteet on hävitettävä desinfektiosta annettujen ohjeiden mukaisesti (desinfektiotoimenpiteistä eläintautien vastustamisessa annettu osaston ohje 17/EEO/95, eläinlääkintölainsäädäntö D 25) siten , ettei suu- ja sorkkatautivirus leviä. Kunnaneläinlääkärin on valvottava hävitystä.
5.5. Muiden tavaroiden hävittäminen ja desinfektio
Kaikki todennäköisesti kontaminoituneet (suu- ja sorkkatautiviruksilla saastuneet) aineet ja jätteet , kuten liha, villa, rehut ja lanta, sekä työvälineet ja muut tarvikkeet on joko hävitettävä tai käsiteltävä siten, että niissä olevat suu- ja sorkkatautivirukset tuhoutuvat. Hävitys ja käsittely on tehtävä läänineläinlääkärin antamien ohjeiden mukaan kunnaneläinlääkärin valvonnassa.
Kun tilan sorkkaeläimet ja maito on hävitetty ja edellä mainitut muut tavarat hävitetty tai käsitelty, niiden kuljettamiseen käytetyt ajoneuvot ja rakennukset, joissa niitä on pidetty, rakennusten ympäristö sekä kaikki todennäköisesti kontaminoituneet välineet ja laitteet on puhdistettava ja desinfioitava kohdassa 5.4 mainittujen desinfektiosta annettujen ohjeiden mukaisesti (osaston ohje 17/EEO/95) Kunnaneläinlääkärin on valvottava desinfektiota.
5.6. Aiempien määräysten peruuttaminen
Kun kohdissa 5.3, 5.4 ja 5.5 määrätyt eläinten, maidon ja muiden tavaroiden hävittäminen sekä näihin liittyvät puhdistus- ja desinfektiotoimenpiteet on suoritettu loppuun, läänineläinlääkärin on peruutettava kohdan 3.2 mukaiset määräykset ja annettava kohdan 7 mukaiset määräykset. Peruuttamispäätöstä koskeva malli on liitteenä VI.
6. Toimenpiteet kontaktitiloilla
6.1. Kontaktitilan eläinten, maidon ja muiden tavaroiden hävittäminen ja desinfektio
Osasto voi määrätä kohtien 5.3, 5.4 ja 5.5 eläinten, maidon ja muiden tavaroiden hävittämistä ja desinfektiota koskevia toimenpiteitä sovellettaviksi myös kontaktitiloilla.
6.2. Rajoittavien määräysten peruuttaminen
Jos läänineläinlääkäri on antanut kontaktitiloille liitteen III mukaiset rajoittavat määräykset, hänen on viivytyksettä peruutettava ne, kun kohdan 6.1. mukaiset toimenpiteet on tehty.
Jos osasto ei määrää kontaktitilan eläimiä hävitettäväksi kohdan 6.1 mukaisesti, rajoittavat määräykset on peruutettava aikaisintaan 21 vuorokauden kuluttua määräysten antamisesta. Ennen määräysten peruuttamista kunnaneläinlääkärin on tutkittava kontaktitilan sorkkaeläimet kliinisesti ja otettava näytteitä eläimistä liitteen II tai läänineläinlääkärin erikseen antamien ohjeiden mukaisesti.Yhdelläkään eläimellä ei saa olla suu- ja sorkkatautiin viittaavia oireita ja näytteiden tutkimustulosten on oltava kielteiset.
Peruuttamispäätöstä koskeva malli on liitteenä VI.
7. Uusien eläimien tuominen tilalle tartunnan hävittämisen jälkeen
Sorkkaeläimiä saa tuoda tilalle aikaisintaan 21 vuorokauden kuluttua siitä, kun puhdistus ja desinfiointi on suoritettu loppuun, ja tällöinkin vain läänineläinlääkärin luvalla.
8. Toimenpiteet, kun tila muodostuu erillisistä yksiköistä
Osasto voi myöntää poikkeuksia kohdan 5.3 eläinten hävittämistä koskeviin määräyksiin, jos tila muodostuu kahdesta tai useammasta täysin erillisestä tuotantoyksiköstä, joiden välillä ei ole minkäänlaisia rakenteellisia tai toiminnallisia yhteyksiä. Eläimiä ei tällöin määrätä hävitettäväksi sellaisesta tuotantoyksiköstä, jossa suu- ja sorkkatautia ei esiinny.
Osasto voi myöntää poikkeuksia kohdan 5.4 maidon hävittämistä koskeviin määräyksiin, jos kyseessä on maidontuotantotila, jossa tuotantoyksiköiden lypsyjärjestelmät ovat täysin erillisiä, Maitoa ei tällöin tarvitse hävittää sellaisesta tuotantoyksiköstä, jossa suu- ja sorkkatautia ei esiinny.
Edellytyksenä näiden poikkeusten myöntämiselle on, että läänineläinlääkäri on tarkastanut säästettävät tuotantoyksiköt ja varmistunut seuraavista seikoista: 1) yksiköissä ei esiinny suu- ja sorkkatautia. 2) ottaen huomioon kaikki mahdolliset suu- ja sorkkataudin leviämiseen vaikuttavat seikat vaara suu- ja sorkkataudin leviämisestä erillisestä tuotantoyksiköstä toiseen ei ole sen suurempi kuin vaara taudin leviämisestä erilliseltä tilalta toiselle.
Lisäksi säästettävien tuotantoyksiköiden tulee täyttää vähintään seuraavat vaatimukset:
1) yksiköt ovat rakenteellisesti erillään tartunnan saaneita eläimiä sisältävistä yksiköistä eikä yksiköiden välillä ole yhteyttä tai yhteistä ilmatilaa
2) yksiköillä on erilliset käsittely- ja säilytystilat kalustolle, rehulle ja maidolle
3) yksiköillä on omat jätevesien ja lannan käsittelyjärjestelmät
4) yksiköillä on sisään- ja uloskäynneissä desinfiointialtaat
5) oma henkilökunta
6) tartunnan saaneesta tuotantoyksiköstä ei ole siirretty säästettävään tuotantoyksikköön koneita tai muuta kalustoa, eläimiä, eläintuotteita, rehua, työkaluja, esineitä, jätteitä eikä muuta sellaista materiaalia, joka voi levittää suu- ja sorkkatautia
Läänineläinlääkärin tulee varmistua, että säästettävä tuotantoyksikkö on täyttänyt edellä mainitut ehdot koko sen ajan, jolloin suu- ja sorkkatautia on saattanut tilalla esiintyä, ottaen huomioon myös taudin todennäköisen inkubaatioajan.
9. Suojavyöhykkeen ja valvontavyöhykkeen määrääminen
Heti, kun suu- ja sorkkatautidiagnoosi tilalla olevista sorkkaeläimistä on vahvistettu, osasto määrää läänineläinlääkärin esityksestä taudin puhkeamispaikan ympärillä olevan alueen suojavyöhykkeeksi. Samalla osasto määrää läänineläinlääkärin esityksestä valvontavyöhykkeen, johon suojavyöhyke sisältyy.
Esittäessään vyöhykkeiden rajoja läänineläinlääkärin on otettava huomioon luonnolliset rajat, valvontakeinot ja muut olosuhteet, jotka mahdollistavat viruksen ilmateitse tai muutoin tapahtuvan mahdollisen leviämisen ennustamisen. Tarvittaessa vyöhykkeiden rajoja on tarkistettava näiden tekijöiden vaikutuksesta.
10. Yleiset määräykset suojavyöhykkeellä
10.1. Tilojen luettelointi ja tarkastukset
Läänineläinlääkärin on tehtävä mahdollisimman pian luettelo kaikista suojavyöhykkeellä olevista tiloista, joilla on sorkkaeläimiä. Kunnaneläinlääkärin on käytävä näillä tiloilla säännöllisesti, läänineläinlääkärin ohjeiden mukaisesti, ja tarkastettava tilan sorkkaeläimet ja tarvittaessa otettava näytteitä laboratoriotutkimuksia varten. Tarkastuskäynneistä ja löydöksistä on pidettävä kirjaa. Tarkastuskäyntien tiheys määräytyy vyöhykkeen tautitilanteen vakavuuden mukaan.
10.2. Sorkkaeläinten kuljettamista koskevat määräykset
Sorkkaeläinten liikkuminen ja kuljettaminen julkisilla ja yksityisillä teillä, tilojen huoltoteitä lukuun ottamatta, on kielletty. Kielto ei kuitenkaan koske läänineläinlääkärin luvalla tapahtuvia kohdan 11.2 mukaisia eläinten kuljetuksia hätäteurastusta varten.
10.3. Kuljetusvälineitä koskevat määräykset
Sorkkaeläinten tai mahdollisesti kontaminoituneen materiaalin (esimerkiksi rehu, villa, ulosteet, lietelanta jne.) kuljettamiseen suojavyöhykkeellä käytettäviä kuorma-autoja, muita kuljetusvälineitä ja laitteita ei saa viedä pois:
- tilalta
- teurastamosta
- suojavyöhykkeeltäellei niitä ole puhdistettu ja desinfioitu kohdassa 5.4 mainittuja desinfektiosta annettuja ohjeita noudattaen. Sorkkaeläinten tai kontaminoituneen materiaalin kuljetukseen käytetty kuorma-auto tai kuljetusväline ei saa lähteä suojavyöhykkeeltä, ennen kuin kunnaneläinlääkäri on sen tarkastanut.
10.4. Kokoontumisten rajoittaminen
Sorkkaeläinten näyttelyt, markkinat, esittelyt tai muut kokoontumiset on tarkoituksesta riippumatta kielletty.
11. Suojavyöhykkeellä sijaitsevia tiloja koskevat määräykset
11.1. Yleistä
Tilasta vastaavan henkilön on välittömästi havaittuaan tilan sorkkaeläimissä suu- ja sorkkataudille tyypillisiä oireita, ilmoitettava tästä kunnaneläinlääkärille. Kunnaneläinlääkärin on varmistettava, että eläimistä tehdään kaikki asianmukaiset tutkimukset suu- ja sorkkatautidiagnoosin vahvistamiseksi.
11.2.Tilan sorkkaeläinten kuljetus hätäteurastettavaksi
Sorkkaeläimiä ei saa viedä pois suojavyöhykkeellä sijaitsevalta tilalta. Läänineläinlääkäri voi kuitenkin myöntää luvan eläinten kuljettamiseen hätäteurastettavaksi kunnaneläinlääkärin valvonnassa suoraan samalla suojavyöhykkeellä sijaitsevaan teurastamoon tai, jos vyöhykkeellä ei ole teurastamoa, läänineläinlääkärin hyväksymään teurastamoon. Läänineläinlääkäri voi antaa luvan tällaiseen siirtoon vasta, kun kunnaneläinlääkäri on tutkinut kaikki lähtötilan sorkkaeläimet kliinisesti. Yhdelläkään eläimellä ei saa olla suu- ja sorkkatautiin viittaavia oireita.
Kuljetettavien eläinten on ennen siirtämistä oltava merkittyjä korvamerkillä tai kunnaneläinlääkärin hyväksymällä muulla tunnistusmerkillä. Kunnaneläinlääkärin on etukäteen ilmoitettava teurastamon tarkastuseläinlääkärille eläinten tulosta. Eläinten kuljettamiseen käytetty ajoneuvo varusteineen on välittömästi kuljetuksen jälkeen puhdistettava ja desinfioitava tarkastuseläinlääkärin valvonnassa.
11.3. Laiduntamisen rajoittaminen
Läänineläinlääkäri voi harkintansa mukaan kieltää tilan eläinten laiduntamisen, mikäli laiduntamiseen liittyy vaara suu- ja sorkkataudin leviämisestä.
11.4.Tilakäyntien rajoittaminen
Ulkopuolisten henkilöiden, kuten karjantarkkailijoiden ja keinosiementäjien, käynnit tiloilla on kielletty. Keinosiementäjät saavat kuitenkin käydä tilalla 15 vuorokauden kuluttua kohdassa 5.5 määrättyjen alustavien puhdistus- ja desinfektiotoimenpiteiden suorittamisesta läänineläinlääkärin ohjeita noudattaen. Osasto voi antaa erikseen määräyksiä eläinlääkärien liikkumisesta suojavyöhykkeellä.
11.5. Serologiset tutkimukset
Kun on kulunut vähintään 15 vuorokautta siitä, kun kohdan 5.5. mukaiset alustavat puhdistus- ja desinfektiotoimenpiteet on suoritettu kaikilla tartuntatiloilla, läänineläinlääkärin on määrättävä kunnaneläinlääkärit suorittamaan kaikilla suojavyöhykkeen tiloilla sorkkaeläinten kliininen tutkimus ja osaston erikseen antamien ohjeiden mukainen serologinen kartoitus.
12. Suojavyöhykettä koskevien määräysten peruuttaminen
Suojavyöhykettä koskevia määräyksiä on noudatettava siihen asti kunnes osasto ne peruuttaa.
Läänineläinlääkärin on esitettävä osastolle määräysten peruuttamista, kun on tehty:
- kaikki määrätyt puhdistus- ja desinfektiotoimenpiteet; sekä
- kohdan 11.5. mukaiset tutkimukset kaikilla tiloilla ja tutkimustulokset ovat kielteiset.
Suojavyöhykettä koskevien määräysten peruuttamisen jälkeen vyöhykkeellä on noudatettava valvontavyöhykettä koskevia määräyksiä, kunnes ne peruutetaan kohdan 15 mukaisesti.
13. Yleiset määräykset valvontavyöhykkeellä
13.1. Tilojen luettelointi
Läänineläinlääkärin on tehtävä luettelo kaikista valvontavyöhykkeellä olevista tiloista, joilla on sorkkaeläimiä.
13.2. Sorkkaeläinten kuljettamista koskevat rajoitukset
Sorkkaeläinten liikkuminen yleisillä teillä on kielletty. Kunnaneläinlääkäri voi kuitenkin myöntää luvan laitumelle vientiä varten.
Sorkkaeläinten kuljetus valvontavyöhykkeellä on sallittu vain läänineläinlää- kärin luvalla.
13.3. Kuljetusvälineitä koskevat määräykset
Sorkkaeläinten tai mahdollisesti kontaminoituneen materiaalin (esimerkiksi rehu, villa, ulosteet, lietelanta jne.) kuljettamiseen valvontavyöhykkeellä käytettäviä kuorma-autoja, muita kuljetusvälineitä ja laitteita ei saa viedä pois valvontavyöhykkeeltä, ellei niitä ole puhdistettu ja desinfioitu kohdassa 5.4 mainittuja desinfektiosta annettuja ohjeita noudattaen.
13.4. Kokoontumisten rajoittaminen
Sorkkaeläinten näyttelyt, markkinat, esittelyt ja muut kokoontumiset on tarkoituksesta riippumatta kielletty.
14. Valvontavyöhykkeellä sijaitsevia tiloja koskevat määräykset
14.1. Yleistä
Tilasta vastaavan henkilön on välittömästi havaittuaan tilan sorkkaeläimissä suu- ja sorkkataudille tyypillisiä oireita ilmoitettava tästä kunnaneläinlääkärille. Kunnaneläinlääkärin on varmistettava, että eläimistä tehdään kaikki tarpeelliset tutkimukset suu- ja sorkkatautidiagnoosin vahvistamiseksi.
14.2. Tilan sorkkaeläimiä koskevat kuljetusrajoitukset
Sorkkaeläimiä ei ensimmäisten 15 vuorokauden aikana kohdassa 5.5 määrättyjen alustavien puhdistus- ja desinfektiotoimenpiteiden jälkeen saa viedä pois valvontavyöhykkeeltä. Sorkkaeläimiä ei saa viedä pois valvontavyöhykkeeltä 15. ja 30. vuorokauden välillä muutoin kuin läänineläinlääkärin luvalla ja kunnaneläinlääkärin valvonnassa suoraan teurastamoon hätäteurastettavaksi. Läänineläinlääkäri voi antaa luvan tällaiseen siirtoon vasta, kun kunnaneläinlääkäri on tutkinut tilan kaikki sorkkaeläimet kliinisesti ja varmistanut, että yhdelläkään eläimellä ei ole suu- ja sorkkatautiin viittaavia oireita.
Kuljetettavien eläinten on ennen siirtoa oltava merkittyjä korvamerkillä tai kunnaneläinlääkärin hyväksymällä muulla tunnistusmerkillä. Kunnaneläinlääkärin on etukäteen ilmoitettava teurastamon tarkastuseläinlääkärille eläinten tulosta. Sorkkaeläinten kuljetukseen käytetty ajoneuvo varusteineen on välittömästi kuljetuksen jälkeen pestävä ja desinfioitava tarkastuseläinlääkärin valvonnassa.
14.3. Tilakäyntien rajoittaminen
Ulkopuolisten henkilöiden, kuten karjantarkkailijoiden ja keinosiementäjien, käynnit tiloilla on kielletty. Keinosiementäjät saavat kuitenkin käydä tilalla 15 vuorokauden kuluttua kohdassa 5.5 määrättyjen alustavien puhdistus- ja desinfektiotoimenpiteiden suorittamisesta läänineläinlääkärin ohjeita noudattaen. Osasto voi antaa erikseen määräyksiä eläinlääkärien liikkumisesta valvontavyöhykkeellä.
14.4. Serologiset tutkimukset
Kun on kulunut vähintään 30 vuorokautta siitä, kun kohdan 5.5. mukaiset alustavat puhdistus- ja desinfektiotoimenpiteet on suoritettu kaikilla tartuntatiloilla, läänineläinlääkärin on määrättävä kunnaneläinlääkärit suorittamaan kaikilla valvontavyöhykkeen tiloilla sorkkaeläinten kliininen tutkimus ja osaston erikseen antamien ohjeiden mukainen serologinen kartoitus.
15. Valvontavyöhykettä koskevien määräyksien peruuttaminen
Valvontavyöhykettä koskevia määräyksiä on noudatettava siihen asti kunnes osasto ne peruuttaa.
Läänineläinlääkärin on esitettävä osastolle määräysten peruuttamista, on tehty:
kun
- kaikki määrätyt puhdistus- ja desinfektiotoimenpiteet;
- kohdan 14.4 mukaiset tutkimukset kaikilla tiloilla ja tutkimustulokset ovat kielteiset; sekä
- kaikki suojavyöhykkeellä suoritettavat toimenpiteet on saatu päätökseen.
16. Lihan käsittelyvaatimukset
Sorkkaeläinten lihaa ja niiden ruhoja ei saa ilman läänineläinlääkärin lupaa viedä pois tilalta, jolle on annettu rajoittavat määräykset suu- ja sorkka-tautiepäilyn vuoksi.
Rajoittavien määräyksien alaisilta tiloilta samoin kuin suoja- ja valvontavyöhykkeillä sijaitsevilta tiloilta peräisin oleva sorkkaeläinten liha on merkittävä maa- ja metsätalousministeriön päätöksen 6/EEO/95 liitteen 4, luvun 4, kohdan 26.c mukaisesti. Liha on käsiteltävä neuvoston direktiivin 80/215/ETY 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Käsittely on tehtävä läänineläinlääkärin määräämässä laitoksessa. Teurastamon tarkastuseläinlääkärin on sinetöitävä lähetyserä ennen sen lähettämistä käsiteltäväksi lihavalmistelaitokseen ja laitoksen valvovan eläinlääkärin tai laitoksen sijaintikunnan kunnaneläinlääkärin on valvottava ,että sinetit ovat ehjiä erän saapuessa käsiteltäväksi laitokseen.
17. Maidon ja maitotuotteiden käsittelyä koskevat vaatimukset
17.1. Maidon käsittely
Tiloilta, joilla on voimassa rajoittavat määräykset suu- ja sorkkatautiepäilyn vuoksi ei saa viedä pois maitoa. Jos maidon säilytys tilalla ei ole mahdol-lista, läänineläinlääkäri voi antaa luvan sen viemiseksi kunnaneläinlääkärin valvonnassa sellaiseen laitokseen, jossa se käsitellään liitteen IV määräysten mukaisesti.
Suoja- ja valvontavyöhykkeillä sijaitsevilta tiloilta saa toimittaa maitoa vain sellaiseen laitokseen, jossa maito käsitellään liitteen IV määräysten mukaisesti.
17.2. Maitotuotteiden valmistus
Suoja- ja valvontavyöhykkeillä saa maitotuotteita valmistaa vain maidosta, joka on käsitelty liitteen IV määräysten mukaisesti.
Suoja- tai valvontavyöhykkeellä sijaitsevan tilan yhteydessä tapahtuva maitotuotteiden valmistus ja näiden tuotteiden myyminen on sallittua vain läänineläinlääkärin luvalla ja hänen määräämillään ehdoilla.
18. Rokottaminen ja suu- ja sorkkatautiviruksen käsittely
Suu- ja sorkkatautirokotteiden käyttö on kielletty koko maassa.
Suu- ja sorkkatautivirusta saa käsitellä tutkimusta, diagnoosia tai rokotteiden valmistusta varten vain osaston hyväksymässä laitoksessa tai laboratoriossa.
Mahdollisista hätärokotuksista määrätään erikseen.
19. Suu- ja sorkkataudista tiedottaminen
Läänineläinlääkärin on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimiin mukaanlukien näkyvästi esillepantujen ilmoitustaulujen ja varoitusilmoitusten käyttö ja tiedotusvälineiden, kuten lehdistön ja paikallisradion käyttö, sen varmistamiseksi, että suoja- ja valvontavyöhykkeillä tai tartunta-alueella olevat henkilöt ovat tietoisia voimassa olevista rajoitusmääräyksistä.
20. Valmiussuunnitelma
Jokaisen läänineläinlääkärin on tehtävä läänikohtainen valmiussuunnitelma suu- ja sorkkataudin varalta. Tällä suunnitelmalla varataan käyttöön tilat, henkilökunta ja kaikki ne välineet ja tarvikkeet, joita tarvitaan taudin hävittämiseksi nopeasti ja tehokkaasti. Suunnitelma on tarkistettava vuosittain ja toimitettava osastolle tammikuun loppuun mennessä.
21. Korvaukset
Taudin vastustamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen sovelletaan eläintautilain (55/80, muut. 809/92 ja 424/94) 15 - 21 b §:n säännöksiä.
Omaisuuden, tuotteiden, valmisteiden ja tarvikkeiden hävittämisestä, käsittelystä ja käyttörajoituksesta aiheutuvien tappioiden korvaamisesta sekä taudin leviämisen ehkäisemiseksi määrättyjen erinäisten töiden korvaamisesta sisältyvät säännökset helposti leviävien eläintautien vastustamisesta annetun lain 13 - 15 §:ään.
Kohtien 5.5 ja 6.1 nojalla määrättyihin desinfektiotoimenpiteisiin tarvittavien desinfektioaineiden kustannukset korvataan valtion varoista. Muita tämän päätöksen mukaisia desinfektiotoimenpiteistä tai -aineista aiheutuneita kustannuksia ei korvata.
Apulaisosastopäällikkö
Jaana Husu
Eläinlääkintötarkastaja
Taina Aaltonen
LIITE I
PÄÄTÖS SUU- JA SORKKATAUTI -EPÄILYN TAKIA TILALLE ANNETTAVISTA RAJOITTAVISTA
MÄÄRÄYKSISTÄ
Annettu / 19
Tilan omistaja nimi:
Tilan osoite:
Tilalla on noudatettava seuraavia määräyksiä:
1.Luettelointi
1.1. Kaikki tilalla olevat sorkkaeläimet on luetteloitava ryhmittäin.
1.2. Jo kuolleiden tai todennäköisesti sairastuneiden sorkkaeläinten lukumäärästä on laadittava luettelo ryhmittäin.
1.3. Edellä mainitut luettelot on pidettävä ajantasalla merkitsemällä niihin syntyneet ja kuolleet sorkkaeläimet tapahtumapäivineen.
1.4. Luetteloiden tiedot on pyynnöstä esitettävä läänin- tai kunnaneläinlääkärille ja maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston eläinlääkärille, ja tiedot voidaan tarkistaa jokaisen tarkastuskäynnin yhteydessä.
2. Eläinten liikkumisen rajoittaminen
2.1. Kaikki tilalla olevat sorkkaeläimet on suljettava suojiinsa tai muuhun paikkaan, jossa ne voidaan eristää.
2.2. Tilalle ei saa tuoda sorkkaeläimiä eikä niitä saa viedä sieltä pois.
2.3. Muiden eläinlajien kuin sorkkaeläinten tuominen tilalle tai vieminen sieltä pois on sallittu vain läänineläinlääkärin luvalla.
3. Muut määräykset
3.1. Sorkkaeläinten lihaa ja niiden ruhoja tai muita sorkkaeläimistä peräisin olevia tuotteita, kuten villaa, ei saa viedä pois tilalta ilman läänineläinlääkärin lupaa.
3.2. Eläinten rehua, välineitä, tarvikkeita tai jätteitä , jotka todennäköisesti levittäisivät suu- ja sorkkatautia, ei saa viedä tilalta pois ilman läänineläinlääkärin lupaa.
3.3. Maitoa ei saa viedä pois tilalta. Jos maidon säilytys tilalla ei ole mahdollista, läänineläinlääkäri voi antaa luvan sen viemiseksi kunnaneläinlääkärin valvonnassa sellaiseen käsittelylaitokseen, jossa se kuumennetaan suu- ja sorkkatautiviruksen tuhoamiseksi.
3.4. Henkilö - ja ajoneuvoliikenne tilalle ja tilalta pois on kielletty ilman läänineläinlääkärin lupaa.
3.5. Läänineläinlääkärin antamia määräyksiä asianmukaisesta desinfektiosta eläinsuojien sisään- ja uloskäynneissä, samoin kuin tilan sisään- ja ulosmenoteillä, on noudatettava.
Perustelut:
Tilalla on perusteltua syytä epäillä esiintyvän suu- ja sorkkatautia.
Oikeusohjeet:
Eläintautilain (55/80, muut. 809/92 ja 424/94) 8 ja 9 §, eläintautiasetuksen
(601/80) 17 § sekä suu- ja sorkkataudin vastustamisesta annettu maa- ja
metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätös 5/EEO/96.
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan. Valitusosoitus liitteenä. Päätös tulee voimaan kuitenkin heti. Päätöstä on noudatettava mahdollisesta valituksesta huolimatta.
Virkaeläinlääkärin allekirjoitus:
Nimenselvennys ja virka-asema:
LIITE
II
NÄYTTEENOTTO SUU- JA SORKKATAUDIN VARALTA
1. Rakkulanäytteenotto
Näytteenottokohdan valinta
Suu- ja sorkkataudin laboratoriodiagnoosi perustuu viruseristykseen sekä virusantigeenin osoittamiseen potilaan rakkulaepiteelistä. Epiteelinäyte on ensisijaisesti otettava tuoreista, puhkeamattomista tai juuri rikkoutuneista rakkuloista. Parhaat näytteet saadaan suun limakalvosta, erityisesti kielen limakalvosta. Lisäksi voivat tulla kysymykseen vetimistä tai sorkkien välistä otetut rakkulanäytteet. Sioilla ja lampailla rakkuloita on erityisesti sorkkaväleissä ja ruununrajalla, sioilla myös kyntysen ympärillä. Rakkuloiden havaitsemiseksi jalat on tarvittaessa pestävä ensin puhtaaksi vedellä. Näytteitä jaloista otetuista rakkuloista ei saa panna suusta otettujen näytteiden kanssa samaan näytepulloon. Mikäli rakkulan pinta on likainen, se on puhdistettava ennen näytteenottoa esimerkiksi fysiologiseen keittosuolaliuokseen tai tislattuun tai keitettyyn veteen kostutetulla vanulla. Millään desinfektioaineella ei näytteeksi lähetettävää rakkulaepiteeliä saa käsitellä .
Näytteenottotekniikka
Näyte on otettava leikkaamalla steriileillä saksilla tai operaatioveitsellä katto mahdollisimman monesta rakkulasta. Epiteelikappaleiden suuruuden tulisi olla vähintään 2 cm§; näitä otetaan mahdollisimman monta. Rakkulaepiteeliä tarvitaan vähintään 1 g. Eläin kannattaa rauhoittaa näytteenoton ajaksi. Jos näytettä ei saada riittävästi, viivästyy tutkimustuloksen saaminen.
2. Rakkulanestenäytteenotto
Puhkeamattomista rakkuloista on otettava rakkulanestettä ruiskun ja neulan avulla aspiroimalla. Rakkulaneste voidaan tyhjentää ruiskusta samaan näytepulloon rakkulaepiteelinäytteiden kanssa. Ruisku, johon rakkula-nestettä on otettu, on ruiskun tyhjentämisen yhteydessä huuhdottava näytepullossa olevalla säilytysnesteellä, jotta kaikki rakkulaneste saadaan otettua talteen.
3.Sierain- ja sylkinäytteiden otto
Jos rakkulaepiteeliä ei ole saatavilla, sioilta ja naudoilta on otettava limaa ja soluja sieraimista ja/tai sylkeä ja soluja nielusta kaapimalla puhtaan vanutupon ja suonipihtien avulla. Näytteet on otettava sairastuneiksi epäillyistä ja näiden välittömässä läheisyydessä olevista sorkkaeläimistä.
Märehtijöiltä nielunäyte voidaan erityistapauksissa ottaa myös "probangilla", instrumentilla, jonka päähän on kiinnitetty näytekuppi.
Näytekupilla kaavitaan kurkunpäästä ja ruokatorven yläosasta lateraalisesti ja dorsaalisesti limaa, sylkeä ja solumateriaalia. Näytteet, joissa on mukana runsaasti pötsinsisältöä on heitettävä pois. Tarvittaessa nielu on huuhdeltava ennen näytteenottoa vedellä. Verenvuotoa on syytä välttää.
4. Verinäytteiden otto
Muiden näytteiden lisäksi on aina otettava myös verinäytteitä seuraavasti :
a) Suu- ja sorkkatautiviruksen eristämiseksi verestä on otettava n. 5 ml verta vakuumimenetelmällä lithium-hepariiniantikoagulanttia käyttäen; ja
b) Vasta-aineiden määritystä varten on otettava n. 10 ml verta vakuumimenetelmällä ilman lisäainetta. Näytteitä on otettava 20 sorkkaeläimestä tai, jos tilalla on alle 20 eläintä, tilan kaikista sorkkaeläimistä. Niiltä eläimiltä, joilta verinäytteet on otettu, on kolmen viikon kuluttua otettava uudet verinäytteet vasta-ainetason mahdollisen muuttumisen toteamiseksi.
Jos vakuumiputkia ei ole käytettävissä voidaan näytteet ottaa tavallisiin verinäyteputkiin.
Tarvittaessa on otettava verinäytteitä taudin levinneisyyden kartoittamiseksi osaston erikseen antamien ohjeiden mukaisesti.
5.Näytteiden säilytys ja lähetys
Rakkulaepiteeli-, rakkulaneste- sekä vanutupponäytteet on otettava tarkoitukseen varattuihin säilytysnestettä sisältäviin näytepulloihin, joita on saatavissa läänineläinlääkäreiltä sekä EELA:sta, rakkulanäytteet kuitenkin eri pulloon kuin vanutupponäytteet.
Suu- ja sorkkatautinäytteitä sisältävät pullot tai putket on suljettava erittäin huolellisesti. Näytepullot samoin kuin verinäyteputket on ennen pakkaamista käsiteltävä ulkopinnoiltaan esim. sitruunahappoliuoksella (1 - 2 %). Näytteet on merkittävä selvästi ja ne on lähetyshetkeen asti säilytettävä jääkaappilämpötilassa.
Näytteet on pakattava pehmustettuun ja ehdottoman vesitiiviiseen kuljetuslaatikkoon. Kuljetuslaatikkoon pakataan myös jokin kylmänlähde esim. kylmäkalle jäähdyttämään näytteitä. Verinäyteputket eivät kuitenkaan saa päästä jäätymään säilytyksen tai kuljetuksen aikana. Näytepaketin pakkausmateriaali ei saa olla peräisin tilalta, jossa epäillään tartuntaa. Suu- ja sorkkatautinäytteet on viivytyksettä lähetettävä Helsingin EELA:an ja näytteiden lähettämisestä on etukäteen sovittava puhelimitse.
Annettu / 19
Tilan omistaja nimi:
Tilan osoite:
Tilalla on noudatettava seuraavia määräyksiä:
1. Ilmoitusvelvollisuus
Kaikista tilan sorkkaeläimistä, joilla on suu- ja sorkkataudille tyypillisiä oireita, on välittömästi ilmoitettava kunnaneläinlääkärille.
2.Luettelointi
2.1. Kaikki tilalla olevat sorkkaeläimet on luetteloitava ryhmittäin.
2.2. Jo kuolleiden tai todennäköisesti sairastuneiden sorkkaeläinten lukumäärästä on laadittava luettelo ryhmittäin.
2.3. Edellä mainitut luettelot on pidettävä ajantasalla merkitsemällä niihin syntyneet ja kuolleet sorkkaeläimet tapahtumapäivineen.
2.4. Luetteloiden tiedot on pyynnöstä esitettävä läänin- tai kunnaneläinlääkärille ja maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston eläinlääkärille ja tiedot voidaan tarkistaa jokaisen tarkastuskäynnin yhteydessä.
3. Eläinten liikkumisen rajoittaminen
3.1. Kaikki tilalla olevat sorkkaeläimet on suljettava suojiinsa tai muuhun paikkaan, jossa ne voidaan eristää.
3.2. Tilalle ei saa tuoda sorkkaeläimiä eikä niitä saa viedä sieltä pois.
3.3. Muiden eläinlajien kuin sorkkaeläinten tuominen tilalle tai vieminen sieltä pois on sallittu vain läänineläinlääkärin luvalla.
4. Muut määräykset
4.1. Sorkkaeläinten lihaa ja niiden ruhoja tai muita sorkkaeläimistä peräisin olevia tuotteita, kuten villaa, ei saa viedä pois tilalta ilman läänineläinlääkärin lupaa.
4.2. Eläinten rehua, välineitä, tarvikkeita tai jätteitä , jotka todennäköisesti levittäisivät suu- ja sorkkatautia, ei saa viedä tilalta pois ilman läänineläinlääkärin lupaa.
4.3. Maitoa ei saa viedä pois tilalta. Jos maidon säilytys tilalla ei ole mahdollista, läänineläinlääkäri voi antaa luvan sen viemiseksi kunnaneläinlääkärin valvonnassa sellaiseen käsittelylaitokseen, jossa se kuumennetaan suu- ja sorkkatautiviruksen tuhoamiseksi.
4.4. Henkilö - ja ajoneuvoliikenne tilalle ja tilalta pois on kielletty ilman läänineläinlääkärin lupaa.
4.5. Läänineläinlääkärin antamia määräyksiä asianmukaisesta desinfektiosta eläinsuojien sisään- ja uloskäynneissä, samoin kuin tilan sisään- ja ulosmenoteillä, on noudatettava.
Perustelut:
Tila on ollut yhteydessä sellaiseen tilaan, jolla on perusteltua syytä epäillä esiintyvän suu- ja sorkkatautia.
Oikeusohjeet:
Eläintautilain (55/80, muut. 809/92 ja 424/94) 8 ja 9 §, eläintautiasetuksen
(601/80) 17 § sekä suu- ja sorkkataudin vastustamisesta annettu maa- ja
metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätös 5/EEO/96.
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan. Valitusosoitus liitteenä. Päätös tulee voimaan kuitenkin heti. Päätöstä on noudatettava mahdollisesta valituksesta huolimatta.
Virkaeläinlääkärin allekirjoitus:
Nimenselvennys ja virka-asema:
Tilalta, jolle on annettu rajoittavat määräykset suu- ja sorkkatautiepäilyn takia tai joka sijaitsee suu- ja sorkkataudin vuoksi perustetulla suoja- tai valvontavyöhykkeellä, saa maitoa toimittaa vain sellaiseen laitokseen, jossa maito käsitellään jommalla kummalla alla olevista menetelmistä (A tai B).
A. Maidon sterilointi siten, että F0 -arvo on vähintään 3.
tai
B. Maidon käsittely seuraavasti:
1. Pastörointi tai muu alustava lämpökäsittely
Maito kuumennetaan vähintään 720 C:een 15 sekunnin ajaksi tai muulla vastaavalla tavalla siten, että maito käsittelyn jälkeen antaa kielteisen reaktion fosfataasikokeessa. Tämän jälkeen suoritetaan jokin seuraavista jatkokäsittelyistä:
2. Jatkokäsittely
2.1. Maito pastöroidaan korkeassa lämpötilassa, iskukuumennetaan (UHT-käsittely) tai steriloidaan siten,että peroksidaasikokeessa saadaan kielteinen reaktio; tai
2.2. Maito kuivataan siten, että kuivausprosessiin sisältyy 2.1 mukainen lämpökäsittely; tai kohdan
2.3. Maito käsitellään siten, että sen pH-arvo on laskettu alle 6 vähintään tunnin ajaksi.
LIITE V
PUHDISTAUTUMIS- JA DESINFIOIMISTOIMENPITEET SUU- JA SORKKATAUDIN LEVIÄMISEN ESTÄMISEKSI
1. Eläinsuojasta poistuminen
Ennen eläinsuojasta poistumistaan eläinlääkärin on huolehdittava itsensä, suojavaatteidensa, jalkineidensa ja välineidensä pesusta sekä desinfektiosta. Pesussa on syytä käyttää harjaa ja kuumaa vettä. Pesun jälkeen suoritetaan desinfiointi. Henkilö-ja vaatedesinfektioon käytetään sitruunahappoa ja muuhun desinfektioon esim. Virkon S - tai Virusan S -valmisteita. Myös muita osaston desinfektiosta antamassa ohjeessa (osaston ohje 17/EEO/95, eläinlääkintölainsäädäntö D 25) mainittuja pesu- ja desinfektioaineita voidaan käyttää.
Kertakäyttöiset tai huonokuntoiset ja siten vaikeasti desinfioitavat suojavaatteet on jätettävä eläinsuojaan ja tilasta vastaavan henkilön on huolehdittava niiden hävittämisestä esim. polttamalla, jos tartunta tilalla vahvistetaan suu- ja sorkkataudiksi. Muut suojavaatteet on pantava likoamaan desinfektioliuokseen, huuhdottava kuumalla vedellä ja kuljetettava tiiviissä muovipussissa kotiin pestäväksi.
Jos on oletettavaa, että eläinlääkäri tulee käymään tilalla lähiaikoina uudestaan, on syytä jättää suojavaatteet tilalle odottamaan seuraavaa käyttöä.
2. Tilalta poistuminen
Ennen tilalta poistumista on ajoneuvon pyörät ja muut mahdolliset kuraantuneet osat pestävä ja huuhdeltava desinfioimisaineella. Tilalta poistumisen jälkeen auto on ajettava suoraan huoltamolle perusteellista pesua varten. Jos huoltamolle on pidempi matka kuin eläinlääkärin asunnolle, voidaan auton pesu suorittaa myös asunnolla.
3. Saapuminen asunnolle
Tilalta poistuttuaan eläinlääkärin on, huoltamokäyntiä lukuun ottamatta, ajettava suoraan asunnolle. Määränpäässä eläinlääkärin on välittömästi mentävä saunaan, jos mahdollista, tai ainakin peseydyttävä kuumassa suihkussa. Tärkeää on huolehtia myös hiusten pesusta. Pesun jälkeen suoritetaan desinfiointi sitruunahapolla.
4. Vaatteiden pesu kotona
Kaikki tilalla käytetyt vaatteet on kotona pestävä pesukoneessa. Pesun jälkeen vaatteet on vietävä, mikäli mahdollista, kahden tunnin ajaksi saunaan, jonka lämpötila on vähintään 700 C.
Annettu / 19
Tällä päätöksellä peruutetaan seuraavalle tilalle /19 suu- ja sorkkatautiepäilyn / todetun suu- ja sorkkatautitartunnan takia (tarpeeton yliviivataan) annetut rajoittavat määräykset.
Tilan omistajan nimi:
Tilan osoite:
Tämä päätös tulee voimaan /19.. .
Perustelut:
Tilalla ei ole suu- ja sorkkataudin leviämisen vaaraa.
Oikeusohjeet:
Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätös
suu- ja sorkkataudin vastustamisesta 5/ EEO/ 96
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla. Valitusosoitus on liitteenä.
Virkaeläinlääkärin allekirjoitus:________________________________§
Nimenselvennys ja virka-asema: