D 68

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ

Asetus nro 15/EEO/2001

Päivämäärä 13.6.2001

Dnro 1718/00/2000

Voimaantulo- ja voimassaoloaika
-toistaiseksi

Kumoaa
Lampaiden maedi-visnan ja vuohien CAE:n vastustamisesta 11 päivänä tammikuuta 1999 annettu maa- ja metsätalousministeriön päätös (1/EEO/1999)

Valtuutussäännökset
Eläintautilaki (55/1980) 5§ (muut. 424/1994), 6§, 8-9§ (muut. 809/1992), 12-12 a§ (muut 809/1992, 424/1994) ja 15§ 3mom (muut.491/1997)

Vastaavat EY-säädökset

Asia
LAMPAIDEN MAEDI-VISNAN JA VUOHIEN CAE:N VASTUSTAMINEN

Maedi-visna ja CAE (caprine arthritis-encephalitis) on määrätty valvottaviksi eläintaudeiksi vastustettavista eläintaudeista ja eläintautien ilmoittamisesta annetussa maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätöksessä (1346/1995).

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tässä asetuksessa säännökset maedi-visnan ja CAE:n vastustamisesta sekä maedi-visnan vastustamisohjelmasta. Säännökset ovat sitovia ja niitä on velvoittavina noudatettava säännöksissä tarkoitetuissa yksittäistapauksissa. Maedi-visnaa koskevat säännökset kohdissa 4-11 koskevat myös CAE:ta, vaikkei CAE:ta ole näissä kohdissa erikseen mainittu.

Säännösten lisäksi kohdassa 2 on kuvailtu tautien oireita ja kohdassa 3 leviämistapoja.

Läänineläinlääkäri voi määrätä kunnaneläinlääkärin suorittamaan asetuksessa läänineläinlääkärin tehtäväksi määrättyjä toimia, jos hän katsoo sen tehtävien tarkoituksenmukaisen hoitamisen kannalta välttämättömäksi.

SISÄLLYSLUETTELO

2.1. Maedi-visna

2.2. CAE

9.7.1. M1-statuksen katras

9.7.2. M2-statuksen katras

9.7.3. M3-statuksen katras eli virallisesti maedi-visna vapaa katras

9.7.4. Infektoitunut katras

9.7.5. Tuntemattoman statuksen katras

9.7.6. S1-statuksen katras

9.8. Eläinten hankinta tilalle

9.9. Kontaktit muihin katraisiin

9.10. Epäily maedi-visna -tartunnasta tai tartunnan toteaminen terveysvalvontaohjelmaan kuuluvalla tilalla

9.11. Tartunnan hävittäminen maedi-visna terveysvalvontaohjelmaan kuuluvalta tilalta

9.12. Rajoittavista määräyksistä vapautuminen

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) tilalla eläintenpitoyksikköä tai muuta paikkaa, jossa pidetään lampaita tai vuohia pysyvästi tai väliaikaisesti;

2) tartuntatilalla tilaa, jonka eläimestä maedi-visna - tai CAE-tartunta on vahvistettu;

3) tartunnanlähteellä tilaa, kuljetusvälinettä, eläimistä saatua tuotetta tai muuta sellaista paikkaa, esinettä tai materiaalia, josta maedi-visna - tai CAE-tartunta voi levitä lampaisiin tai vuohiin;

4) infektoituneella eläimellä lammasta tai vuohta, jonka veri- tai kudos- näytteessä on todettu maedi-visna -virus tai CAE-virus tai jonka verinäytteessä todetaan maedi-visna- tai CAE-viruksen vasta-aineita;

5) statuksella maedi-visna terveysvalvontaohjelmaan liittyneen katraan terveydentilaa maedi-visna- tai CAE-tartunnan suhteen;

6) kontaktilla sellaista tilannetta, jossa lampaat ja vuohet joutuvat tekemisiin toisen tilan lampaiden ja vuohien kanssa fyysisesti tai eritteiden välityksellä ja jossa maedi-visna -tartunnan tai CAE- tartunnan leviäminen tilalta toiselle on mahdollista;

7) lampurilla 1) kohdassa tarkoitetusta tilasta vastaavaa henkilöä;

8) uuhella naaraslammasta, joka on täyttänyt 12 kuukautta tai joka on synnyttänyt vähintään kerran;

9) kutulla naarasvuohta, joka on täyttänyt 12 kuukautta tai joka on synnyttänyt vähintään kerran; ja

10) osastolla maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosastoa.

Maedi-visna on retrovirusten lentivirus-alaryhmään kuuluvan viruksen aiheuttama lampailla esiintyvä tarttuva tauti. Taudin on kokeellisesti osoitettu tarttuvan myös vuohiin, mutta luonnon olosuhteissa tätä ei ole voitu todeta. Maedi-visna -taudista tunnetaan kaksi erilaista taudin ilmenemismuotoa: asteittain etenevä keuhkotulehdus (maedi) ja asteittain etenevä aivokalvontulehdus (visna). Sairauden oireet ilmenevät sekä maedissä että visnassa vain aikuisissa lampaissa. Taudin itämisaika on yleensä vähintään 2-3 vuotta. Kun lammas on saanut maedin tai visnan, se ei koskaan parane taudista. Taloudelliset tappiot aiheutuvat paitsi eläinten menetyksistä, myös heikentyneestä jälkeläisten tuotannosta.

Maedissä ensimmäisinä oireina ovat lisääntynyt rauhattomuus, yleiskunnon huononeminen ja vaikeutunut hengitys. Loppuvaiheessa eläin hengittää vatsalihaksillaan, suu auki ja kaula alaviistoon ojennettuna. Joskus tavataan myös kuivaa yskää. Kuumetta ei yleensä esiinny. Ensimmäisten selvien sairauden oireiden ilmaannuttua lammas yleensä menehtyy muutamassa kuukaudessa. Maedia sairastavan lampaan keuhkot ovat tyypillisesti harmahtavat ulkonäöltään ja niiden paino on lisääntynyt 2-3 -kertaiseksi. Muut infektiot (esim. pasteurelloosi, mykoplasman aiheuttama keuhkotulehdus) nopeuttavat oireiden puhkeamista.

Visnalle on tyypillistä asteittain etenevä jalkojen, erityisesti jommankumman takajalan, halvaantuminen ja alkuvaiheessa toisinaan huulten ja kasvolihasten värinä. Aivomuodossa esiintyy pään kallistelua, kehänkiertämistä ja tasapainohäiriöitä (ataxiaa). Sairauden kulku saattaa kestää useista kuukausista vuoteen ennen koko eläimen halvaantumista. Visnaa on tavattu yhdessä maedin kanssa samassa lampolassa tai jopa samassa lampaassa. Visna on kuitenkin selvästi maedia harvinaisempi tartunnan ilmenemismuoto. Se on selvästi harvinaisempi myös niillä alueilla, joilla virusta esiintyy runsaasti.

Maedi-visna -viruksen tartuttamissa lampaissa on joskus tavattu myös kroonista niveltulehdusta sekä utaretulehdusta, joka aiheuttaa kovettumia utareeseen ja alentaa maidontuotantoa.

Maedi-visna -diagnoosia ei voida tehdä pelkästään sairauden oireiden perusteella. Lampaiden elimistö muodostaa kuitenkin vasta-aineita virusta vastaan ja nämä vasta-aineet voidaan osoittaa lampaan verinäytteestä, kun niitä on muodostunut riittävästi. Taudin määritys tehdään ensisijaisesti vasta-ainetutkimusten perusteella. Diagnoosin tukena käytetään tarvittaessa viruseristystä ja raadonavauslöydöksiä.

2.2. CAE

Vuohella tavataan maedi-visna -viruksesta antigeenisilta ominaisuuksiltaan vain hieman poikkeavan lentiviruksen aiheuttamaa nivel-aivotulehdusta, CAE:ta (caprine arthritis-encephalitis). CAE muistuttaa taudinkuvaltaan maedi-visnaa, mutta se voi maedi-visnasta poiketen esiintyä myös parin kuukauden ikäisillä kileillä.

Sairastuneilla eläimillä todetaan aivotulehduksesta johtuvia oireita sekä keuhkokuumetta. Keuhkokuume on useimmiten lievä ja vaikeasti havaittavissa, ellei siihen liity sekundäärisiä bakteeritulehduksia. Aivotulehdus johtaa yleensä tois- tai molemminpuoliseen halvaukseen, yksittäisiä kehänkiertäjiä voi myös esiintyä. Tauti etenee kileillä nopeasti ja aikuisilla hitaammin. Tyypillisenä oireena tavataan myös kroonista niveltulehdusta, erityisesti etupolvissa sekä nuorilla että aikuisilla vuohilla. Myös limapussien tulehdukset, utaretulehdus, laihtuminen ja ohut, karkea karvapeite kuuluvat taudinkuvaan, joka vuohilla vaihtelee yksilöiden välillä enemmän kuin maedi-visna lampaalla. Utaretulehdus on useimmiten subkliininen ja aiheuttaa tyypillisenä vaikeasti tunnusteltavia kovettumia utareeseen. Maidontuotanto ei merkittävästi alene. Osa CAE:ta sairastavista vuohista voi olla oireettomia.

CAE todetaan samoilla tutkimusmenetelmillä kuin maedi-visnakin.

Maedi-visna -tartunta leviää pääasiassa hengitysteiden kautta pisara-tartuntana sairaasta lampaasta terveeseen. Talven aikana sairas lammas levittää tartuntaa karjasuojassa. Kesäaikana lampaiden ollessa laitumilla tartunnan leviäminen on vähäisempää. Tartunnan siirtyminen lampaasta toiseen vaatii runsaasti virusta. Usein kuluu monia vuosia tartunnan saapumisesta laumaan ennen kuin ensimmäiset menetykset huomataan. Lampaat, jotka syntyvät maedi-visnaa sairastavista uuhista, saavat tartunnan yleensä suhteellisen nuorella iällä ja pisaratartuntana. Maedi-visna -virus on pystytty osoittamaan myös lampaan maidon soluista ja karitsat voivat siten saada tartunnan myös maidon välityksellä heti syntymän jälkeen. Taudin leviämistä sperman välityksellä ei ole raportoitu, mutta tämäkin leviämistie lienee mahdollinen.

CAE-tartunta leviää tavallisimmin maidon mukana emältä kilille, mutta myös muut elimistön eritteet voivat levittää tartuntaa.

Maedi-visnaa ja CAE:ta aiheuttavat virukset eivät ole kovin kestäviä elimistön ulkopuolella, minkä vuoksi epäsuora leviäminen eritteiden välityksellä ei ole kovin todennäköistä. Virukset eivät säily kauaa ulosteessa, eivät kestä kuivuutta, kuumuutta eivätkä voimakasta auringonvaloa. CAE:n kohdalla on tosin epäilty lypsykoneiden mahdollista osuutta taudin leviämisessä. Tavalliset rasvaliukoiset desinfektioaineet inaktivoivat virukset. Myös vuohen maidon kuumentaminen 56o C:een 30-60 minuutiksi tuhoaa maidossa mahdollisesti olevat CAE-virukset, ja eräissä maissa kileille annettava kutunmaito kuumennetaankin ennen juottoa tartunnan leviämisen ehkäisemiseksi.

Epäillessään tilan lampaissa tai vuohissa maedi-visna -tartuntaa tyypillisten oireiden tai muiden syiden perusteella tilasta vastaavan henkilön on viimeistään seuraavana arkipäivänä ilmoitettava asiasta kunnaneläinlääkärille. Ilmoitus on tehtävä myös jo kuolleista eläimistä, joiden voidaan epäillä sairastaneen maedi-visnaa.

Jokainen eläinlääkäri, joka havaitsee eläimessä maedi-visnaan viittaavia oireita tai saa muutoin tietoonsa sellaisia seikkoja, että on syytä epäillä maedi-visnaa esiintyvän jollakin tilalla, on velvollinen ilmoittamaan asiasta viimeistään seuraavana arkipäivänä asianomaiselle kunnaneläinlääkärille, läänineläinlääkärille tai, ellei näitä tavoiteta, osaston eläinlääkärille.

Kun kunnaneläinlääkäri tai läänineläinlääkäri on saanut edellä mainitun ilmoituksen tai hänellä on muusta syystä perusteltua syytä epäillä tilalla esiintyvän maedi-visnaa, on kunnaneläinlääkärin omasta aloitteestaan tai läänineläinlääkärin määräyksestä välittömästi käytävä tilalla ja suoritettava kohdan 4.2. mukaiset toimenpiteet.

Kunnaneläinlääkärin ja läänineläinlääkärin ilmoittamisvelvollisuudesta on säädetty erikseen (osaston päätös eläintaudeista ja eläintautien ilmoittamisesta 1346/1995, eläinlääkintölainsäädäntö D 4).

Kunnaneläinlääkärin on annettava tilasta vastaavalle henkilölle kirjallisesti liitteen I mukaiset rajoittavat määräykset, jos hän kliinisten oireiden tai muiden syiden perusteella epäilee tilalla esiintyvän maedi-visnaa. Määräykset voidaan ensin antaa suullisina, mutta ne on mahdollisimman pian vahvistettava kirjallisesti.

Tilalle ei saa tuoda lampaita eikä vuohia eikä niitä saa viedä sieltä pois muutoin kuin teurastettavaksi. Lampaista ja vuohista peräisin olevia tuotteita ei saa luovuttaa muille lampaita tai vuohia pitäville tiloille ilman läänineläinlääkärin lupaa.

Kunnaneläinlääkärin on otettava tarvittavat näytteet mahdollisen maedi-visna -tartunnan toteamiseksi liitteessä II annettujen ohjeiden mukaisesti. Näytteet on viivytyksettä lähetettävä Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen (EELA) Helsingin laboratorioon tutkittavaksi.

5.1. Rajoittavat määräykset

Kun tilalla on todettu maedi-visna, kunnaneläinlääkärin on annettava tilasta vastaavalle henkilölle liitteen I mukaiset rajoittavat määräykset, ellei niitä ole jo kohdan 4.2 perusteella annettu.

Tilalle ei saa tuoda lampaita eikä vuohia eikä sieltä saa viedä niitä pois muutoin kuin teurastettavaksi. Lampaista ja vuohista peräisin olevia tuotteita ei saa luovuttaa muille lampaita tai vuohia pitäville tiloille ilman läänineläinlääkärin lupaa.

5.2. Jatkotutkimukset

Kun kohdan 4.2 mukaisissa tutkimuksissa tilan yhdellä tai useammalla eläimellä on todettu maedi-visna -tartunta, on kunnaneläinlääkärin otettava verinäytteet tilan kaikista yli yksivuotiaista lampaista ja vuohista liitteessä II annettujen ohjeiden mukaisesti.

5.3. Eläinten tappaminen

Tartunnan saaneet eläimet voidaan lähettää teurastettavaksi tai teurastaa tilalla omaan käyttöön. Teurastamoon lähetettäessä on kuitenkin noudatettava eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta annetun asetuksen (1336/1996, eläinlääkintölainsäädäntö J 2) 15 §:n ilmoittamista koskevia säännöksiä. Jos eläimiä ei lähetetä teurastettavaksi eikä teurasteta tilalla ja eläimet omistajan päätöksestä kuitenkin tapetaan, on ruhojen hävityksessä noudatettava eläinjätteen käsittelystä annettuja määräyksiä (maa- ja metsätalousministeriön päätös eläinjätteen käsittelystä 634/1994, eläinlääkintölainsäädäntö H 19).

Kun tilalla on todettu maedi-visna, läänineläinlääkärin on tehtävä epidemiologinen selvitys tartunnanlähteen selvittämiseksi sekä sellaisten kontaktitilojen kartoittamiseksi, joille maedi-visna on voinut levitä tartuntatilalta.

Kun läänineläinlääkärillä on epidemiologisen selvityksen perusteella aihetta epäillä, että maedi-visna on saattanut tulla muilta tiloilta tilalle, jolla on todettu maedi-visnaa tai, että se on voinut siirtyä tartuntatilalta muille tiloille, läänineläinlääkärin on määrättävä kunnaneläinlääkäri käymään näillä tiloilla, antamaan näistä tiloista vastaaville henkilöille liitteen I mukaiset rajoittavat määräykset ja ottamaan verinäytteet tilan kaikista yli yksivuotiaista eläimistä liitteen II ohjeiden mukaisesti. Jos kontaktitila on toisen läänin alueella, hänen on ilmoitettava asiasta kyseisen läänin läänineläinlääkärille, jonka on määrättävä asianomainen kunnaneläinlääkäri suorittamaan edellä mainitut toimenpiteet tilalla.

Kunnaneläinlääkärin on peruutettava antamansa rajoittavat määräykset välittömästi, jos:

1) Laboratoriotutkimusten perusteella maedi-visna -epäily kohtien 4 ja 7 mukaisilla tiloilla osoittautuu aiheettomaksi. Jos kunnaneläinlääkäri kuitenkin arvioi tartunnan riskin tilalla erityisen suureksi, rajoittavat määräykset peruutetaan vasta, kun tila on tutkittu toistamiseen kielteisin tuloksin. Jälkimmäiset näytteet on otettava aikaisintaan 12 ja viimeistään 16 kuukauden kuluttua ensimmäisestä näytteenotosta;

2) Kohdan 5 mukaisella tilalla olevat tartunnan saaneiksi todetut eläimet sekä niiden jälkeläiset on tapettu sekä muista tilalla olevista yli 12 kuukauden ikäisistä lampaista ja vuohista on otettu kahdesti peräkkäin verinäytteet maedi-visnan varalta ja tutkimustulokset ovat olleet kielteisiä. Ensimmäiset näytteet on otettava 5-7 kuukauden kuluttua tartunnan saaneiden eläinten tappamisesta ja toiset näytteet 12 - 16 kuukauden kuluttua ensimmäisestä näytteenotosta; tai

3) Tilan kaikki lampaat ja vuohet on tapettu, tila desinfioitu liitteen III tai läänineläinlääkärin antamien ohjeiden mukaisesti ja desinfektiosta on kulunut vähintään 14 vuorokautta.

Peruuttamispäätöksen malli on liitteenä IV. 

Maedi-visnan hitaasti etenevästä luonteesta johtuen katraan terveydentilan luotettava arviointi edellyttää eläinten jatkuvaa seurantaa sekä kliinisin tutkimuksin että verinäyttein. Tämä katraiden pitkäaikainen jatkuva seuranta on maedi-visna terveysvalvontaohjelman tavoite. Taudin ennaltaehkäisyksi ei siten riitä, että tilalle ostettavat eläimet tutkitaan katraaseen tuonnin yhteydessä. Mitä pidempään katras on ollut seurannassa, sitä luotettavammin sen terveydentilaa maedi-visnan suhteen voidaan arvioida.

Ohjelman tarkoituksena on, että lampuri voi liittymällä ohjelmaan, teettämällä ohjelman mukaiset tutkimukset katraassaan ja noudattamalla ohjelman ehtoja saada katraalleen asteittain nousevan statuksen taudin suhteen ja lopuksi virallisen maedi-visna tautivapauden. Statuksen osoitukseksi kaikissa ohjelman vaiheissa kunnaneläinlääkäri antaa terveystodistuksen. Todistuksella on merkitystä esimerkiksi myytäessä eläimiä toisille tiloille. Ohjelman ehdot on tarkoitettu eläinten omistajille ja niiden noudattaminen on heidän vastuullaan. Ehdoista poikkeamisen seuraamuksena on, että kunnaneläinlääkäri ei voi antaa katraalle terveystodistusta, jos hän havaitsee, ettei ehtoja ole noudatettu, ja katras menettää saavuttamansa statuksen taudin suhteen. Tilasta vastaavan henkilön asiana on kutsua eläinlääkäri suorittamaan ohjelmaan liittyviä tehtäviä.

9.2. Ohjelmaan liittyminen ja sen lopettaminen

Terveysvalvontaohjelma on pakollinen tiloille, joilla pidetään yli 20 uuhta ja/tai kuttua. Tilan on liityttävä ohjelmaan toukokuun 15. päivään mennessä sinä vuonna, jona tilalla pidettävien uuhien ja/tai kuttujen lukumäärä toukokuun 1. päivänä laskettuna on yli 20. Tilapäisesti alle yhden vuoden ajan yli 20 uuhta ja/tai kuttua pitävien lampureiden tai eläinvälittäjien ei kuitenkaan tarvitse liittyä ohjelmaan. Muut lammas- ja vuohitilat voivat liittyä ohjelmaan vapaaehtoisesti.

Lampuri liittyy maedi-visna terveysvalvontaohjelmaan täyttämällä liitteen V mukaisen liittymisasiakirjan yhdessä tilan sijaintikunnan kunnaneläinlääkärin kanssa. Kunnaneläinlääkärin on selvitettävä lampurille ohjelman ehdot ja ohjelmaan kuuluvat tutkimukset ennen ohjelmaan liittymistä. Liittymisasiakirjaan sisältyy lampurin vakuutus, jossa lampuri sitoutuu allekirjoituksellaan noudattamaan kaikkia ohjelmaan kuuluvia ehtoja.

Lampurin on irtisanouduttava pakollisesta terveysvalvontaohjelmasta, jos tilalla pidettävien uuhien ja/tai kuttujen lukumäärä toukokuun 1. päivänä laskettuna on 20 tai vähemmän. Jos pakolliseen ohjelmaan kuuluvan tilan uuhien ja/tai kuttujen lukumäärä on yhtenä vuonna tilapäisesti 20 tai sitä vähemmän, voi läänineläinlääkäri myöntää tilalle luvan jatkaa pakollisessa ohjelmassa kunnes eläinten määrä jälleen ylittää 20. Pakollisesta terveysvalvontaohjelmasta edellä mainitun mukaisesti irtisanoutuva lampuri voi liittyä vapaaehtoiseen terveysvalvontaohjelmaan. Myös tällöin käytetään liitteen V mukaista liittymisasiakirjaa. Pakollisesta valvontaohjelmasta vapaaehtoiseen ohjelmaan siirryttäessä on otettava huomioon, että siirtymisen on tapahduttava välittömästi, jotta saavutettu terveysstatus säilyisi katraalla. Vapaaehtoisesta terveysvalvontaohjelmasta irtisanoutuminen tapahtuu ilmoittamalla asiasta kunnaneläinlääkärille. Kunnaneläinlääkäri peruuttaa tilan liittymisasiakirjan, voimassa olevan terveystodistuksen ja antaa tilalle liitteen VII mukaisen lopettamistodistuksen.

Kunnaneläinlääkärin on pidettävä luetteloa omalla virka-alueellaan sijaitsevista terveysvalvontaohjelmaan kuuluvista tiloista ja säilytettävä jäljennökset tilojen liittymisasiakirjoista, tiloille annetuista terveystodistuksista ja ohjelman lopettamistodistuksista. Jäljennöksiä on säilytettävä vaikka tila lopettaisi terveysvalvontaohjelman. Tällöin jäljennöksiä on säilytettävä ainakin kolmen vuoden ajan ohjelman lopettamisen jälkeen.

Kunnaneläinlääkärin on toimitettava läänineläinlääkärille tieto ohjelmaan liittyneistä uusista tiloista, ohjelman lopettaneista tiloista sekä katraille annetuista statuksista. Tieto toimitetaan lähettämällä liittymisasiakirjojen ja todistusten jäljennökset läänineläinlääkärille viikon kuluessa niiden antamisesta. Läänineläinlääkärin on toimitettava yhteenveto tiloista osastolle seuraavan vuoden tammikuun 31. päivään mennessä. Vuosittaisesta yhteenvedosta on 1.1.2001 alkaen käytävä ilmi seuraavat tiedot:

1. tilan yhteystiedot, tilatunnus ja sijaintikunta;

2. tilan uuhien ja kuttujen kokonaislukumäärät;

3. kyseisenä vuonna ohjelman tapahtumat tilalla, kuten liittymispäivämäärä, todistusten antopäivämäärä, saavutettu status ja lopettamispäivämäärä; sekä

4. kyseisenä vuonna läänineläinlääkärin kohdan 9.7. nojalla myöntämät poikkeukset perusteluineen.

9.3. Luettelonpitovelvollisuus

Lampurin on pidettävä luetteloa tilalla olevista lampaistaan ja vuohistaan. Luettelosta on käytävä ilmi seuraavat tiedot yli 12 kuukauden ikäisistä lampaista ja vuohista:

1) rotu

2) sukupuoli

3) korvamerkeissä olevat tai muut tunnisteet, jos eläin on merkitty

4) syntymäaika

5) tiedot vanhemmista

6) teurastuspäivä tai kuolinaika ja kuolinsyy

7) eläinten ostot, myynnit ja muut siirrot yksilökohtaisesti ja päivämäärineen

8) ostajien ja/tai myyjien yhteystiedot.

Lampurin on myös säilytettävä kaikki kunnaneläinlääkärin antamat liitteen VI mukaiset katraskohtaiset terveystodistukset, laboratoriovastaukset maedi-visnan varalta suoritetuista tutkimuksista sekä liitteen V mukainen liittymisasiakirja niin kauan kuin katras kuuluu ohjelmaan. Myös kopiot tilalle ostettujen lampaiden maedi-visna -statusta osoittavista terveystodistuksista on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan ostopäivästä lähtien tai, jos katras irrottautuu ohjelmasta aiemmin, ohjelmaan kuulumisen ajan.

Lisäksi on noudatettava luettelonpidosta tilalla annettuja muita säännöksiä (maa- ja metsätalousministeriön päätös lampaiden ja vuohien rekisteröinnistä ja merkitsemisestä 918/1997, eläinlääkintölainsäädäntö A 44).

9.4. Lampaiden ja vuohien tunnistaminen

Lampaat ja vuohet, joista otetaan verinäytteet maedi-visna -statuksen arvioimista varten, on ennen verinäytteen ottamista merkittävä korvamerkillä tai muulla yksilöllisellä tunnisteella, ellei niitä ole jo aiemmin merkitty. Korvamerkin tai muun tunnisteen perusteella verikokeissa mahdollisesti positiivisiksi osoittautuvat eläimet voidaan tunnistaa laboratoriotutkimusten valmistuttua.

9.5. Ensimmäinen näytteenotto

Liitteen V mukaisen liittymisasiakirjan täyttämisen jälkeen kunnaneläinlääkärin on otettava katraan kaikista yli 12 kuukauden ikäisistä lampaista ja vuohista verinäytteet liitteen II ohjeiden mukaisesti.

Ohjelman mukaisia näytteitä ei kuitenkaan oteta ennen kuin tilan lampaiden ja vuohien kontakteista kohdan 9.7 mukaisiin tuntemattoman statuksen katraisiin tai infektoituneisiin katraisiin on yli 18 kuukautta.

Läänineläinlääkäri voi tarvittaessa määrätä ohjelmaan kuuluvan näytteenoton muun eläinlääkärin kuin tilan sijaintikunnan kunnaneläinlääkärin tehtäväksi. Edellytyksenä menettelylle on, että tilan sijaintikunnan kunnaneläinlääkäri on antanut suostumuksensa asiaan. Jos näytteenottajaksi määrätään muu kuin virkaeläinlääkäri, on kunnaneläinlääkärin kuitenkin huolehdittava terveystodistusten antamisesta tilalle.

9.6. Näytteenotto seuraavina vuosina

Ensimmäisen näytteenoton jälkeen kunnaneläinlääkärin tai muun näytteenottajaksi määrätyn eläinlääkärin on otettava seuraavat verinäytteet katraan kaikista yli 12 kuukauden ikäisistä lampaista ja vuohista aina 12 – 16 kuukauden välein, kunnes katras on tutkittu yhteensä viisi kertaa. Tämän jälkeen verinäytteet otetaan katraan kaikista yli 12 kuukauden ikäisistä lampaista ja vuohista aina 34 - 38 kuukauden kuluttua edellisestä näytteenotosta.

Jokaisen näytteenoton yhteydessä kunnaneläinlääkärin tai muun näytteenottajaksi määrätyn eläinlääkärin on suoritettava myös eläinten terveydentilan tarkastus kiinnittäen erityisesti huomiota maedi-visnalle tyypillisiin oireisiin.

9.7. Katraan terveystodistus

Kunnaneläinlääkärin on viipymättä annettava katraalle liitteen VI mukainen katraskohtainen terveystodistus, kun katraasta otettujen verinäytteiden tutkimustulokset ovat käytettävissä. Terveystodistuksessa ilmoitetaan katraan status ja todistuksen voimassaoloaika. Terveystodistusta täytettäessä on käytettävä seuraavia luokituksia:

9.7.1. M1-statuksen katras

Katras saavuttaa M1-statuksen, kun se on kerran tutkittu ohjelman mukaisesti kielteisin tuloksin ja omistajan vakuutuksen mukaisesti katraan eläimet eivät ole näytteenottoa edeltävien 18 kuukauden aikana olleet tekemisissä sellaisen katraan kanssa, jolla on tuntematon status tai joka on tuolloin ollut infektoitunut.

9.7.2. M2-statuksen katras

Katras saavuttaa M2-statuksen, kun se ohjelmaan liittymisensä jälkeen on tutkittu maedi-visna -tartunnan varalta kaksi kertaa 12-16 kuukauden välein ohjelman mukaisesti kielteisin tuloksin ja ensimmäisen näytteenoton jälkeen katraalle on myönnetty M1-status. Omistajan vakuutuksen mukaisesti ohjelman ehtoja on myös muilta osin noudatettu.

9.7.3. M3-statuksen katras eli virallisesti maedi-visna vapaa katras

Katras saavuttaa M3-statuksen, kun se ohjelmaan liittymisensä jälkeen on tutkittu maedi-visna -tartunnan varalta kolme kertaa 12 - 16 kuukauden välein ohjelman mukaisesti kielteisin tuloksin ja katraalle on jo edellisten näytteenottojen yhteydessä myönnetty M1- ja M2-status. Omistajan vakuutuksen mukaisesti ohjelman ehtoja on myös muilta osin noudatettu.

9.7.4. Infektoitunut katras

Jos yksikin näyte kohtien 9.5 tai 9.6 mukaisissa tai muissa tilalta maedi-visnan varalta otetuissa tutkimuksissa osoittautuu positiiviseksi, katsotaan katras infektoituneeksi. Tällöin on toimittava kohdan 9.10 mukaisesti.

9.7.5. Tuntemattoman statuksen katras

Katraan status on tuntematon silloin, kun

1)katras ei ole liittynyt ohjelmaan;

2)katras on liittynyt ohjelmaan, mutta katrasta ei ole vielä kertaakaan tutkittu maedi-visna -tartunnan varalta; tai

3)katras on liittynyt ohjelmaan ja katraasta otettujen verinäytteiden tutkimustulokset ovat olleet kielteisiä, mutta katraalla on ollut viimeisen 18 kuukauden aikana kontakteja maedi-visnan infektoimiin katraisiin, ohjelmaan kuulumattomiin katraisiin tai katraisiin, joita ei ole vielä kertaakaan tutkittu maedi-visnan varalta.

9.7.6. S1-statuksen katras

Katraan status on S1 silloin, kun sillä on todettu maedi-visna -tartunta, infektoituneet eläimet ja niiden jälkeläiset on tapettu ja katras on tutkittu kerran 5-7 kuukauden kuluttua eläinten tappamisesta kielteisin tuloksin.

S1-statuksen katras saavuttaa M1-statuksen, kun se on kahdesti tutkittu maedi-visnan varalta ja jälkimmäiset verinäytteet on otettu 12-16 kuukauden kuluttua edellisestä näytteenotosta.

Läänineläinlääkäri voi perustellusta syystä myöntää näytteenottovälin lyhentämistä tai pidentämistä koskevia poikkeuksia silloin, kun näytteenottovälin muuttamiseen ei sisälly riskiä katraan statuksen suhteen. Edellytyksenä tälle menettelylle on, että katraassa on jäljellä riittävä määrä tilalla pitkään, vähintään 36 kuukauden ajan, olleita vanhoja lampaita ja/tai vuohia.

Läänineläinlääkäri voi myöntää poikkeuksia myös M3-statuksen saavuttaneen tilan kaikkien yli 12 kuukauden ikäisten lampaiden ja vuohien tutkimisesta silloin, kun tilalla on tämänikäisiä eläimiä yli 100, eikä näytteenottoa kaikista eläimistä pidetä välttämättömänä.

9.8. Eläinten hankinta tilalle

Maedi-visna terveysvalvontaohjelmaan liittyneeseen katraaseen saa hankkia uusia eläimiä vain muilta ohjelmaan liittyneiltä tiloilta, jotka tässä ohjelmassa ovat saavuttaneet saman tai korkeamman statuksen. M1-statuksen katraat voivat kuitenkin hankkia eläimiä vain korkeamman statuksen katraista (M2 tai M3-tiloilta).

Jos eläimiä hankitaan alemman statuksen katraasta, putoaa tilan koko katraan status myyjätilan tasolle. Jos M1- statuksen katras hankkii eläimiä toisesta M1-statuksen katraasta, voidaan tilalle myöntää M2-status aikaisintaan 12 kuukauden kuluttua uusien eläinten hankkimisesta.

Jos tilalle, jolla ennestään ei ole lampaita tai vuohia, hankitaan uudet eläimet maedi-visna -ohjelmaan kuuluvilta tiloilta, voi kunnaneläinlääkäri antaa tilalle terveystodistuksen, jossa tilan status on sama kuin statukseltaan alimman myyjätilan status. Edellytyksenä todistuksen myöntämiselle on, että lampuri on liittynyt maedi-visna -ohjelmaan ennen uusien lampaiden ja/tai vuohien hankkimista tilalle ja sitoutuu noudattamaan ohjelman ehtoja kaikilta osin.

9.9. Kontaktit muihin katraisiin

Ohjelmaan kuuluvan tilan lampailla ja vuohilla ei saa olla minkäänlaisia kontakteja esim. laitumien, eläinnäyttelyiden tai muiden vastaavien tilanteiden kautta ohjelmaan kuulumattomiin, infektoituneisiin tai alempaa statusta oleviin katraisiin.

Tilasta vastaavan henkilön on välittömästi ilmoitettava kunnaneläinlääkärille edellä mainituista kontakteista. Kunnaneläinlääkärin on pudotettava katraan status kontaktitilan katraan statuksen tasolle. Katraan status luokitellaan tuntemattomaksi kohdan 9.7.5. säännösten mukaisesti.

9.10. Epäily maedi-visna -tartunnasta tai tartunnan toteaminen terveysvalvontaohjelmaan kuuluvalla tilalla

Epäiltäessä katraassa maedi-visna -tartuntaa tai todettaessa maedi-visna -tartunta terveysvalvontaohjelmaan kuuluvalla tilalla, on toimittava kohtien 4 ja 5 mukaisesti. Läänineläinlääkäri voi kuitenkin antaa erikseen määräyksiä näytteenotosta tilalla.

Kun tilalla on todettu maedi-visna -tartunta, kunnaneläinlääkärin on peruutettava tilalle antamansa tilan statusta osoittava terveystodistus.

9.11. Tartunnan hävittäminen maedi-visna terveysvalvontaohjelmaan kuuluvalta tilalta

Kun katraassa todetaan maedi-visna -tartunta ja tartunnan saaneita eläimiä on verinäyte- tai muiden laboratoriotutkimusten perusteella alle 10 prosenttia tilan kaikista lampaista ja vuohista, voidaan tartunta pyrkiä hävittämään tappamalla tilan kaikki tartunnan saaneiksi todetut eläimet sekä niiden jälkeläiset.

Jos tartunta todetaan yli 10 prosentilla tilan kaikista lampaista ja vuohista, hävitetään tartunta ensisijaisesti tappamalla katraan kaikki eläimet.

Eläinten tappamisessa on noudatettava, mitä kohdassa 5.3 säädetään.

9.12. Rajoittavista määräyksistä vapautuminen

Tila vapautuu rajoittavista määräyksistä kohdan 8 mukaisesti.

Tämän asetuksen perusteella tehtäviin toimitusmatkoihin ei tarvita eri määräystä. Tämä määräys poikkeaa eläintautien vuoksi suoritettavista virkatoimituksista ja matkoista sekä niistä tehtävistä ilmoituksista 15.8.1980 annetun osaston yleiskirjeen nro 178 (Eläinlääkintölainsäädäntö D 20) määräyksistä. Toimituksista ilmoitetaan samassa yleiskirjeessä määrätyllä tavalla.

Pakollisesta vastustusohjelmasta aiheutuneista eläinlääkärin toimenpiteistä ja matkoista maksetaan korvaus valtion varoista eläinlääkäreiden toimituspalkkioista annetun asetuksen 1269/1989, muut. 963/1989 ja 164/2001, ns. toimituspalkkioasetus, (Eläinlääkintölainsäädäntö C 18, muut. 18:2 ja 18:3) mukaisesti. Katraan terveydentilan tarkastus laskutetaan toimituspalkkioasetuksen 2 §:n kohdan G mukaisesti, ellei eläinlääkärillä ole erityistä syytä tehdä eläinten yksilöllistä terveydentilan tarkastusta, jolloin laskutus tehdään 2 §:n kohdan E 1 mukaisesti. Vapaaehtoiseen terveysvalvontaohjelmaan kuuluvan tilan osalta maksetaan korvaus valtion varoista kohdissa 4.-5. ja 7.-8. tarkoitetuista toimenpiteistä ja matkoista. Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos tutkii maksutta Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen suoritteista perittävistä maksuista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (116/2001) 2 §:n 2. momentin nojalla vastustusohjelmaan tai kohtiin 4-8 liittyvät näytteet.

Vapaaehtoiseen terveysvalvontaohjelmaan liittyvistä eläinlääkärin käynneistä ja näytteiden ottamisesta lampuri maksaa eläinlääkärille korvauksen siten kuin eräiden eläintauti- ja eläinsuojelulain mukaan maksettavista korvauksista annetussa maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä 2/EEO/1999 säädetään.

Taudin vastustamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen sovelletaan eläintautilain 55/1980 (Eläinlääkintölainsäädäntö D 1) 15 – 21b §:n säännöksiä.

Eläimet voidaan tappaa valtion kustannuksella ainoastaan omistajan hakemuksesta. Eläinten tapattamisessa ja korvausten hakemisessa on noudatettava maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintäosaston 1.5.1989 antaman päätöksen nro 362/513-89 (Eläinlääkintölainsäädäntö D 22) määräyksiä. Eläinten tappaminen valtion kustannuksella on mahdollista vasta maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosastolta saadun hyväksymisen jälkeen.

Eläinten omistaja maksaa vapaaehtoisen maedi-visna

terveysvalvontaohjelman mukaisista toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset näytteiden tutkimista lukuun ottamatta.

Tilojen, joilla tämän asetuksen voimaan tullessa pidetään yli 20 uuhta ja/tai kuttua on liityttävä terveysvalvontaohjelmaan 30. päivään syyskuuta 2001 mennessä.

Maa- ja metsätalousministeri
Kalevi Hemilä

Eläinlääkintötarkastaja
Mikko Kananen

Annettu / (päiväys)

Eläinten omistajan nimi:

Tilan osoite ja tilatunnus:

Kaikista tilan lampaista ja vuohista, joilla on maedi-visnalle tyypillisiä oireita, on välittömästi ilmoitettava kunnaneläinlääkärille.

2.1. Kaikki tilalla olevat lampaat ja vuohet on luetteloitava ryhmittäin.

2.2. Luettelon tiedot on pidettävä ajan tasalla merkitsemällä siihen syntyneet ja kuolleet lampaat ja vuohet tapahtumapäivineen.

2.3. Luettelon tiedot on pyynnöstä esitettävä läänin- tai kunnaneläinlääkärille ja maa- ja metsätalous-ministeriön elintarvike- ja terveysosaston eläinlääkärille, ja tiedot voidaan tarkistaa jokaisen tarkastuskäynnin yhteydessä.

3.1.Tilalle ei saa tuoda lampaita eikä vuohia.

3.2.Tilalta ei saa luovuttaa lampaita eikä vuohia muutoin kuin teurastettavaksi.

4.1. Lampaista tai vuohista peräisin olevia tuotteita ei saa luovuttaa muille lampaita tai vuohia pitäville tiloille ilman läänineläinlääkärin lupaa.

4.2. Kunnaneläinlääkärin antamia määräyksiä asianmukaisesta jätteiden käsittelystä ja desinfektiosta tilalla on noudatettava.

Perustelut: Tilalla pidettävissä lampaissa ja/tai vuohissa epäillään / on todettu (tarpeeton yliviivataan) esiintyvän maedi-visnaa.

Muutoksenhaku:Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan. Valitusosoitus on liitteenä. Tämä päätös tulee kuitenkin eläintautiasetuksen 17 §:n nojalla heti voimaan. Päätöstä on noudatettava mahdollisesta valituksesta huolimatta. 

Kunnaneläinlääkärin allekirjoitus:__________________________________________

Nimenselvennys ja virka-asema:___________________________________________

Eläintautilaki (55/1980) 8§ (muut.809/1992) ja 9§

Eläintautiasetus (601/1980) 17 §

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lampaiden ja vuohien maedi-visnan vastustamisesta ( nro 15/EEO/2001) 

Kuolleelta eläimeltä, jonka epäillään sairastaneen maedi-visnaa, on lähettävä näytteeksi

koko eläin tai ainakin keuhkot, keuhkojen ja välikarsinan imusolmukkeet sekä perna. Vuohelta sekä sellaiselta lampaalta, jonka epäillään sairastuneen taudin visna-muotoon, on edellä mainittujen elinten lisäksi lähetettävä eläimen pää, ellei koko eläintä lähetetä tutkittavaksi. Pään lähettämisessä on noudatettava maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätöksessä (27/1997, D 66) lampaiden ja vuohien scrapien vastustamisesta annettuja ohjeita.

Näytteeksi otetaan verta vähintään 10 ml ilman lisäainetta vakuumiputkiin tai tavallisiin lasisiin verinäyteputkiin. Putkista on syytä varmistua, että ne kestävät sentrifugoinnin ja että korkkina ei käytetä luonnonkorkkia.

Eläinsuojelusyistä näytteitä ei tulisi ottaa uuhista tai kutuista yhtä kuukautta ennen tai jälkeen karitsoinnin. Karitsoivista uuhista ja kutuista käydään tarvittaessa ottamassa verinäytteet erikseen. Maedi-visna ohjelmaan kuuluvassa näytteenotossa pyritään kuitenkin ensisijaisesti ajoittamaan näytteenotto siten, että kaikista yli yksivuotiaista eläimistä saadaan näytteet otettua samalla käynnillä.

Verinäyteputket on merkittävä siten, että laboratoriotutkimusten valmistuttua voidaan selvittää eläinkohtaisesti, mistä eläimestä mikäkin näyte on otettu.  

Maedi-visna -ohjelman mukaiset verinäytteet lähetetään osoitteeseen:

Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos

Virologian tutkimusyksikkö

Hämeentie 57

00580 Helsinki 

1. Rakennukset

Eläinten hävittämisen jälkeen eläinsuoja pestään painepesurien ja harjojen avulla tavanomaisia pesuaineita käyttäen. Pesun jälkeen rakennus desinfioidaan virusten tuhoamiseen tarkoitetulla desinfektioaineella, esim. Virkon S tai Parvocide Plus -valmisteella ja jätetään kuivumaan.

2. Välineet ja tarvikkeet

Eläinten kanssa tekemisissä olevat välineet pestään ja desinfioidaan kuten edellä.

3. Rehut ja villa

Saastuneet rehut hävitetään polttamalla tai hautaamalla ne maaperään. Saastunut villa poltetaan taikka viedään pestäväksi tai kehrättäväksi kehräämöön, joka ei ole lampaita tai vuohia pitävän tilan yhteydessä.

4. Lanta

Lanta haudataan maaperään tai kompostoidaan.

Tällä päätöksellä peruutetaan seuraavalle tilalle / (päiväys) maedi- visna- epäilyn / todetun maedi-visna -tartunnan / kontaktien maedi-visna- tartuntatilaan takia (tarpeeton yliviivataan) annetut rajoittavat määräykset

Tilasta vastaavan henkilön nimi: 

Tilan osoite ja tilatunnus: 

Perustelut:

Tilalla ei ole maedi-visnan leviämisen vaaraa

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla. Valitusosoitus on liitteenä.

Kunnaneläinlääkärin allekirjoitus:_______________________________

Nimenselvennys ja virka-asema:________________________________

Oikeusohjeet: Maa- ja metsätalousministeriön asetus lampaiden ja vuohien maedi-visnan vastustamisesta (nro 15/EEO/2001)

TERVEYSVALVONTAOHJELMAN LIITTYMISASIAKIRJA KOSKEE:

&127; Pakollista ohjelmaa (yli 20 uuhta ja/tai kuttua). Uuhien/kuttujen lkm._____________

&127; Vapaaehtoista ohjelmaa (20 tai vähemmän uuhta ja/tai kuttua). Uuhien/kuttujen lkm.______

1. Katraan omistajan nimi______________________________________________________

osoite ja tilatunnus ___________________________________________________________

__________________________________________________________________________

puhelinnumero_______________________________________________________________

osoite, jossa katrasta pidetään, jos eri kuin yllä

__________________________________________________________________________

2. Rotu /rodut______________________________________________________________

3. Eläinmäärä:

Lampaiden kokonaislkm. ____________ / Vuohien kokonaislkm. _____________

4. Eläinten merkintätunnisteet ja polveutuminen / &127; Erillisenä liitteenä 1 *

__________________________________________________________________________

5.Eläinten kontaktit muihin katraisiin viimeisten 3 vuoden aikana / &127;   Erillisenä liittenä 2 *__________________________________________________________________________

6. Katraassa ennen liittymistä tehdyt tutkimukset maedi-visnan varalta:

Näytteenotto pvm_____________Tutkimustulos ja -numero____________

Näytteenotto pvm_____________Tutkimustulos ja -numero____________

7. Näytteenotosta vastaavan kunnaneläinlääkärin allekirjoitus ja nimenselvennys

__________________________________________________________________________

Paikka ja aika                               Allekirjoitus ja nimenselvennys 

8. Yllämainitun katraan omistajana sitoudun noudattamaan em. maedi-visna terveysvalvontaohjelman ehtoja koskien uusien eläinten hankintaa ja muita ennaltaehkäiseviä toimia.

__________________________________________________________________________

Paikka ja aika                               Katraan omistajan allekirjoitus 

Kunnaneläinlääkärin on lähetettävä tästä asiakirjasta kopio katraan sijaintiläänin läänineläinlääkärille viikon kuluessa asiakirjan allekirjoittamisesta.

* LIITTEET &127; Liite 1 &127; Liite 2

&127; Muut liitteet   ___________________________________________________

JAKELU: 1. Katraan omistaja 2. Läänineläinlääkäri 3. Kunnaneläinlääkäri 

LIITE VI MAEDI-VISNA TERVEYSVALVONTAOHJELMAN KATRASKOHTAINEN TERVEYSTODISTUS

TERVEYSVALVONTAOHJELMAN TERVEYSTODISTUS KOSKEE:

&127; Pakollista ohjelmaa (yli 20 uuhta ja/tai kuttua). Uuhien/kuttujen lkm.________

&127; Vapaaehtoista ohjelmaa (20 / vähemmän uuhta ja/tai kuttua) Uuhien/kuttujen lkm________

1. Katraan omistajan nimi_____________________________________________________

osoite, tilatunnus ja puhelinnumero ______________________________________________

_________________________________________________________________________ 

osoite, jossa katrasta pidetään (mikäli eri kuin yllä)

__________________________________________________________________________

2. Päivämäärä, jolloin katras liittyi maedi-visnan terveysvalvontaohjelmaan______________

3. Katraan eläimet on tutkittu terveysvalvontaohjelman mukaisesti maedi-visnan varalta. Se kuuluu luokkaan: (Jos tila on jo aiemmin saavuttanut M3-statuksen, kirjoita viereen päivämäärä, jolloin M3-status on annettu)

&127; Infektoitunut katras &127; S1 -status &127; Tuntematon status

&127; M1-status &127; M2-status &127; M3-status (pvm_____________)

4. Katraassa tehdyt tutkimukset maedi-visnan varalta (3 viimeistä tutkimuspäivämäärää):

Näytteenotto pvm Tutkimustulos ja –numero Tutkittujen eläinten lukumäärä

ja merkintätunnisteet &127; Liite 1 *

1. ______________ _____________________ ________________________

2. ______________ _____________________ ________________________

3. ______________ _____________________ ________________________

5. Tämä todistus on voimassa_____________________asti (seuraavaan näytteenottoon.)

6. Näytteenotosta vastaavan kunnaneläinlääkärin allekirjoitus ja nimenselvennys

__________________________________________________________________________

Paikka ja aika                                Allekirjoitus ja virka-asema

7. Yllämainitun katraan omistajana vakuutan, että olen noudattanut em. maedi-visna terveysvalvontaohjelman ehtoja koskien uusien eläinten hankintaa ja muita ennaltaehkäiseviä toimia, sekä sitoudun noudattamaan niitä tämän todistuksen voimassaoloajan.

__________________________________________________________________________

Paikka ja aika                               Katraan omistajan allekirjoitus

Kunnaneläinlääkärin on lähetettävä tästä asiakirjasta kopio katraan sijaintiläänin läänineläinlääkärille viikon kuluessa asiakirjan allekirjoittamisesta.

* LIITTEET &127; Liite 1 &127; Muut liitteet________________________________________

JAKELU: 1. Katraan omistaja 2: Läänineläinlääkäri 3. Kunnaneläinlääkäri 

Katraan omistajan nimi______________________________________________________

osoite ja tilatunnus ___________________________________________________________

__________________________________________________________________________

puhelinnumero_______________________________________________________________

osoite, jossa katrasta pidetään, jos eri kuin yllä __________________________________________________________________________

TERVEYSVALVONTAOHJELMAN LOPETTAMISTODISTUS KOSKEE:

&127; Pakollista ohjelmaa (yli 20 uuhta ja/tai kuttua).

Perustelu ohjelman lopettamiselle: _______________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

&127; Vapaaehtoista ohjelmaa (20 tai vähemmän uuhta ja/tai kuttua).

Tilan eläinmäärä lopettamishetkellä:

Lampaiden kokonaislkm. ____________ / Vuohien kokonaislkm. _____________

Kunnaneläinlääkärin allekirjoitus ja nimenselvennys

__________________________________________________________________________

Paikka ja aika                             Allekirjoitus ja nimenselvennys 

Yllämainitun katraan omistajan allekirjoitus

__________________________________________________________________________

Paikka ja aika                            Katraan omistajan allekirjoitus

Kunnaneläinlääkärin on lähetettävä tästä asiakirjasta kopio katraan sijaintiläänin läänineläinlääkärille viikon kuluessa asiakirjan allekirjoittamisesta.

JAKELU: 1. Katraan omistaja 2. Läänineläinlääkäri 3. Kunnaneläinlääkäri 

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan.

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaika alkaa kulua tiedoksisaantipäivää seuraavasta päivästä. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seuraavasti:

- Jos päätös on luovutettu asianomaiselle tai hänen lähetilleen tai esitetty asianomaiselle, katsotaan tiedoksiannon tapahtuneen kyseisenä päivänä.

- Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianomaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana.

- Jos asiakirja on toimitettu postitse ilman saantitodistusta, katsotaan tiedoksiannon tapahtuneen seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun asiakirja on annettu postin kuljetettavaksi.

- Jos päätös on annettu tiedoksi muulle henkilölle kuin asianomaiselle (sijaistiedoksianto), katsotaan tiedoksisaannin tapahtuneen kolmantena päivänä tiedoksianto- tai saantitodistuksen osoittamasta päivästä.

- Jos päätös tai kuulutus sen nähtävänä pitämisestä on julkaistu virallisessa lehdessä tai julkisella kuulutuksella ilmoitustaululla, katsotaan tiedoksisaannin tapahtuneen seitsemäntenä päivänä siitä päivästä, jona päätös tai kuulutus sen nähtävillä pitämisestä on julkaistu virallisessa lehdessä tai kuulutus pantu ilmoitustaululle.

Valituskirjelmä on tehtävä kirjallisesti ja se osoitetaan maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalle. Valituskirjelmässä on mainittava:

1) valittajan nimi ja kotikunta;

2) postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa;

3) päätös, johon muutosta haetaan;

4) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäviksi;

5) perusteet, joilla muutosta vaaditaan; sekä

6) jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, on myös tämän henkilön nimi ja kotikunta ilmoitettava.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.

Valituskirjelmään on liitettävä:

1) päätös, johon muutosta haetaan alkuperäisenä tai jäljennöksenä;

2) todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta;

3) asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä jo aikaisemmin ole toimitettu viranomaiselle; ja

4) valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, joka ei ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja.

Valituskirjelmä on toimitettava maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalle. Valituksen voi toimittaa henkilökohtaisesti, postitse maksettuna postilähetyksenä tai asiamiestä tai lähettiä käyttäen. Valituksen toimittaminen postitse tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituksen on saavuttava viranomaiselle virka-aikana ennen valitusajan päättymistä, jotta valitus voidaan tutkia. Myöhästynyttä valitusta ei tutkita.

postiosoite: PL 820, 00101 HELSINKI
katuosoite: Kaisaniemenkatu 4 A, 00100 HELSINKI
puhelinvaihde: (09) 5765 111
telefax: (09) 5765 2010
aukioloaika: klo 8.00 - 16.15

Valitusasian käsittelystä maaseutuelinkeinojen valituslautakunnassa peritään oikeudenkäyntimaksu, joka on 500 markkaa. Maksusta on kuitenkin säädetty tiettyjä tapauksia koskevia poikkeuksia.