D 69

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ

Eläinlääkintöosasto

Helsinki 19. 9. 1980

Yleiskirje n:o 188

Asia:
Teschenintauti

Sen lisäksi mitä eläintautilaissa ( 55/80 ) ja -asetuksessa (601/80) on säädetty, annetaan Teschenintaudin vastustamisesta seuraavat ohjeet ja määräykset:


Sisällysluettelo

1. Yleistä

2. Teschenintaudin oirekuva ja leviämistapa

3. Diagnoosin asettaminen ia näytteiden otto

4. Rajoittavat määräykset

1. Yleistä

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto on määrännyt Teschenintaudin vaaralliseksi eläintaudiksi

Teschenintauti eli sikojen poliomyeliitti on erään sikojen enteroviruksiin kuuluvan viruksen aiheuttama keskushermostosairaus Sitä esiintyy sekä sporaadisena että endeemisenä muun muassa Keski-Euroopassa. Tauti ei tartu muihin eläinlajeihin kuin sikoihin.

Jos kunnan- tai kaupungineläinlääkäri saamansa ilmoituksen perusteella tai muutoin epäilee Teschenintautia, tulee hänen välittömästi ilman eri määräystä ryhtyä toimenpiteisiin diagnoosin asettamiseksi ja tartunnan leviämisen estämiseksi.

2. Teschenintaudin oirekuva ja leviämistapa

Teschenintaudin oirekuva ei ole yhtenäinen. Taudin kulku voi olla sioissa subkliininen, äkillinen tai krooninen. Akuuteissa tapauksissa oireet alkavat kuumeella ja syömättömyydellä jonka jälkeen yleensä 1-3 vuorokauden kuluessa ilmenee keskushermosto-oireita kuten kiihottumista, liikkeiden inkoordinaatiota, nystagmusta, nykimäkouristuksia ja halvaantumisia. Lopuksi seuraa kooma ja kuolema. Kroonisissa tapauksissa voi eriasteisia keskushermosto- oireita kuten takaraajojen halvaantumista esiintyä usean kuukauden ajan.

Tartunnankantajat erittävät virusta usean viikon ajan muun muassa syljessä ja ulosteissa. Virus on verraten kestävä pH -alueella 3-9, mutta on herkkä oksidanteille. Se leviää sekä suorasta että epäsuorasta kosketuksesta siis myös rehun, hoitovälineiden ja jalkineiden mukana sikalasta toiseen. Infektiotie voi olla sekä alinmentaarinen että respiratoorinen.

3. Diagnoosin asettaminen ja näytteiden otto

Diagnoosia ei voida asettaa pelkän oirekuvan perusteella. Erotusdiagnostiikassa tulee, varsin taudin alkuvaiheissa, kysymykseen sikojen muut enterovirustartunnat sikarutto, rabies ja Aujeszkyn tauti. Diagnoosin varmistamiseksi lähetetään mieluiten koko eläin, mutta ainakin sairastuneen eläimen pää sekä verinäyte ilman lisäainetta Valtion eläinlääketieteelliseen laitokseen.

4. Rajoittavat määräykset

Kun kunnan- tai kaupungineläinlääkäri toteaa tai pitää todennäköisenä, että kyseessä
Teschenintauti, tulee hänen välittömästi eläintautilain 8 §:n nojalla antaa rajoittavat määräykset tartunnan leviämisen estämiseksi. Sairastuneen eläimen mitään osaa ei saa käyttää hyödyksi. Tautiin kuollut eläin on hävitettävä polttamalla tai hautaamalla. Jatkotoimenpiteistä, jos eläimessä todetaan Teschenintauti, päättää maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto ja lääninhallitus.

Tämä yleiskirje tulee voimaan lokakuun 1 päivänä 1 980.

Helsingissä 19 päivänä syyskunta 1980.

Toimistopäällikkö
R. Berger

Vt. eläinlääkintötarkastaja
Saara Reinius

[Eläinlääkintölainsäädäntö]