Ea 20

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ

Eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto


PÄÄTÖS nro 14/EEO/94

Päivämäärä 24. 10.1 994

Dnro 932/50-94

Voimaantulo- ja voimassaoloaika  1.1 1.1994-toistaiseksi

Kumoaa / Muuttaa

Valtuutussäännökset
Eläintautilaki (55/80) 12 §
Asetus eläintautien vastustamisesta eläinten ja eräiden muiden tavaroiden maahantuonnissa ja maastaviennissä (489/94) 9 § ja 10 §:n 2 momentti

Vastaavat EY-säädökset
ETA-sopimuksen liite I: neuvoston direktiivi 90/539/ETY, muut. 93/120/ETY

Asia

ELÄVÄN SIIPIKARJAN JA SIITOSMUNIEN MAASTAVIENNISSÄ SUOMESTA MUIHIN EUROOPAN TALOUSALUEEN VALTIOIHIN NOUDATETTAVAT TERVEYSVAATIMUKSET

1 §

Tarkoitus ja soveltamisala

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto antaa tässä päätöksessä määräykset elävän siipikarjan ja siitosmunien maastaviennissä Suomesta muihin Euroopan talousalueen, jäljempänä ETA-alue, valtioihin noudatettavista terveysvaatimuksista. Määräykset ovat sitovia.

Tämän päätöksen tarkoituksena on estää eräiden eläintautien leviäminen Suomesta muihin ETA- valtioihin elävän siipikarjan ja siitosmunien viennin yhteydessä.

Tämä päätös ei koske siipikarjaa, joka viedään ETA-alueella järjestettävään näyttelyyn tai kilpailuun.

2§

Määritelmät

Tässä päätöksessä tarkoitetaan:

1) siipikarjalla kanoja, kalkkunoita, helmikanoja, ankkoja, sorsia, hanhia, viiriäisiä, kyyhkysiä, fasaaneja, peltopyitä, strutseja ja emuja, joita kasvatetaan tai pidetään jalostusta, siitosta sekä lihan- taikka munantuotantoa varten tai käytettäväksi riistan istutuksiin;

2) siitosmunilla 1 kohdassa tarkoitettujen siipikarjalajien tuottamia haudottavaksi tarkoitettuja munia;

3) untuvikoilla alle 72 tunnin ikäistä siipikarjaa, jota ei vielä ole ruokittu; myskiankat ja niiden risteytykset voivat olla kuitenkin ruokittuja;

4) isovanhempais- tai vanhempainpolven siipikarjalla vähintään 72 tunnin ikäistä siipikarjaa, joka on tarkoitettu siitosmunien tuotantoon;

5) tuotantopolven siipikarjalla vähintään 72 tunnin ikäistä siipikarjaa, jota kasvatetaan lihan tai munien tuottamiseksi kulutusta varten tai käytettäväksi riistaistutuksiin;

6) teurastussiipikarjalla suoraan teurastamoon toimitettavaa siipikarjaa, joka teurastetaan viimeistään 72 tunnin kuluessa teurastamoon saapumisestaan;

7) parvella terveydentilaltaan yhtenäistä siipikarjaa, jota pidetään samoissa tiloissa tai samassa tarhassa ja joka muodostaa tarttuvien tautien leviämisen kannalta yhden yksikön; sisätiloissa pidettävän siipikarjan osalta parvi käsittää kaikki saman ilmatilan jakavat linnut;

8) tilalla sellaista tilaa, johon voi kuulua yksi tai useampi laitos ja jossa kasvatetaan tai pidetään isovanhempais-, vanhempais- tai tuotantopolven siipikarjaa;

9) laitoksella sellaista rakennusta tai tarhaa, jossa harjoitetaan seuraavaa toimintaa:

9.1 ) siitosmunien tuotanto vanhempaispolven kasvatukseen (jalostuslaitos);

9.2) siitosmunien tuotanto tuotantopolven kasvatukseen (siitoslaitos);

9.3) isovanhempais-, vanhempais- tai tuotantopolven siipikarjan poikasten kasvatus munintavaiheeseen saakka (kasvattamo);

9.4) siitosmunien haudonta ja untuvikkojen tuotanto (hautomo);

10) terveystarkastuksella kunnaneläinlääkärin suorittamaa laitoksen koko siipikarjan terveydentilan tarkastamista; sekä

11) ETA-valtiolla ETA-alueeseen kuuluvaa valtiota lukuunottamatta Islantia.

3§

Yleiset vaatimukset

ETA-valtioon vietävien siitosmunien, untuvikkojen ja isovanhempais-, vanhempais- ja tuotantopolven siipikarjan on täytettävä 4 ja 15 §:n vaatimukset. Tämän lisäksi on siitosmunien täytettävä 5, 11 ja 13 §:n vaatimukset, untuvikkojen 6, 10, 11 ja 13 §:n vaatimukset sekä isovanhempais-, vanhempais- ja tuotantopolven siipikarjan 7 §:n ja 10, 12 ja 13 §:n vaatimukset.

Poiketen 1 momentista ETA-valtioon voidaan viedä riistaistutuksiin tarkoitettua siipikarjaa, mukaanlukien untuvikot, joka täyttää ainoastaan 9, 10, 13 ja 15 §:n vaatimukset.

ETA-valtioon vietävän teurassiipikarjan on täytettävä 8, 10, 13 ja 15 §:n pykälän vaatimukset.

Poiketen 1 - 3 momenteista voidaan alle 20 elävää lintua tai siitosmunaa käsittäviä vientieriä viedä ETA-valtioon ehdolla, että ne täyttävät ainoastaan 14 ja 15 §:n vaatimukset.

4§

Siitosmunat, untuvikot ja isovanhempais-, vanhempais- ja tuotantopolven siipikarja

Siitosmunien, untuvikkojen ja isovanhempais-, vanhempais- ja tuotantopolven siipikarjan on oltava lähtöisin laitoksesta, joka täyttää seuraavat edellytykset:

1) laitoksen tulee olla hyväksytty Eta-valtioihin vientiä harjoittavaksi laitokseksi liitteen I mukaisesti;

2) laitos ei saa lähetyshetkellä olla eläintautien leviämisen estämiseksi annettujen rajoittavien määräysten alainen; sekä

3) laitos ei saa sijaita alueella, jolla on voimassa tarttuvien siipikarjatautien leviämisen estämiseksi annettuja alueellisia rajoittavia määräyksiä.

Lähtöparvessa ei lähetyshetkellä saa olla havaittavissa tarttuviin siipikarjatauteihin viittaavia oireita.

5§

Siitosmunat

Siitosmunien on oltava lähtöisin parvesta, joka täyttää seuraavat ehdot:

1) parvea on pidetty yli kuusi viikkoa yhdessä tai useammassa laitoksessa, joka on hyväksytty ETA-valtioihin vientiä harjoittavaksi laitokseksi liitteen I mukaisesti;

2) jos parvi on rokotettu, rokotukset on suoritettu maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston hyväksymillä rokotteilla; sekä

3) kunnaneläinlääkäri on tarkastanut parven kliinisesti enintään 72 tuntia ennen lähetyshetkeä eikä tarkastushetkellä ole havaittu tarttuviin tauteihin viittaavia oireita.

Kohdassa 3 mainittu tarkastus ei kuitenkaan ole välttämätön, jos kunnaneläinlääkäri on kuukausittain käynyt tarkastamassa parven ja viimeisin tarkastus on suoritettu enintään 31 päivää ennen lähetystä. Tässä tapauksessa kunnaneläinlääkärin on tarkastettava parven terveystiedot ja niiden sekä parven hoidosta vastuussa olevan henkilön 72 tuntia ennen lähetyshetkeä antamien tietojen perusteella arvioitava parven senhetkinen terveystilanne. Jos tämän arvioinnin perusteella kunnaneläinlääkärillä on aihetta epäillä parvessa esiintyvän sairautta, hänen on suoritettava parven terveystarkastus tautiepäilyn poissulkemiseksi.

Jokaiseen siitosmunaan on merkittävä alkuperälaitoksen liitteen Ib mukainen hyväksymistunnus. Merkintä on suoritettava liukenemattomalla värillä ja yksittäisen merkin korkeuden on oltava vähintään 2 mm ja leveyden vähintään 1 mm.

Siitosmunat on desinfioitava kunnaneläinlääkärin antamien ohjeiden mukaisesti.

Jos alkuperäparvessa ilmenee munien haudonta-aikana sellaista tarttuvaa siipikarjatautia, joka voi levitä munan sisällön välityksellä, on määrämaassa sijaitsevalle hautomolle ja siitä vastaavalle viranomaiselle ilmoitettava taudin esiintymisestä.

6§

Untuvikot

Untuvikkojen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

1) niiden on oltava kuoriutuneita siitosmunista, jotka täyttävät 5 §:n vaatimukset;

2) jos ne on rokotettu, rokotukset on suoritettu maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston hyväksymillä rokotteilla; sekä

3) niiden on oltava lähetyshetkellä vapaita kaikista sairauteen viittaavista oireista liitteen I kohdan 2.2.2 alakohtien 9 ja h perusteella suoritetun valvonnan perusteella.

7§

Isovanhempais-, vanhempais- ja tuotantopolven siipikarja

Isovanhempais-, vanhempais- ja tuotantopolven siipikarjan on täytettävä lähetyshetkellä seuraavat vaatimukset:

1) lintuja on pidetty yli kuusi viikkoa yhdessä tai useammassa laitoksessa, joka on hyväksytty ETA-valtioihin vientiä harjoittavaksi laitokseksi liitteen I mukaisesti;

2) jos ne on rokotettu, rokotukset on suoritettu maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston hyväksymillä rokotteilla; sekä

3) kunnaneläinlääkäri on suorittanut lintujen terveystarkastuksen enintään 48 tuntia ennen lähetystä, eikä niissä ole tarkastushetkellä havaittu mitään tarttuviin siipikarjatauteihin viittaavia oireita.

8§

Teurassiipikarja

Lähetyshetkellä teurassiipikarjan on oltava lähtöisin tilalta:

1) jossa sitä on pidetty kuoriutumisesta lähtien tai vähintään 21 päivän ajan ennen vientiä;

2) joka ei ole siipikarjaa koskevien eläintautien vuoksi annettujen rajoitusten alainen;

3) jossa kunnaneläinlääkäri on enintään 5 päivää ennen lähetystä suorittanut lähtöparven terveystarkastuksen, eikä siinä ole tarkastushetkellä havaittu mitään tarttuviin siipikarjatauteihin viittaavia oireita; sekä

4) joka ei sijaitse alueella, jolla on voimassa tarttuvien siipikarjatautien leviämisen estämiseksi annettuja alueellisia rajoittavia määräyksiä.

Jos teurassiipikarja on rokotettu, rokotteiden on oltava maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston hyväksymiä.

9§

Riistaistutuksiin tarkoitettu siipikarja

Lähetyshetkellä riistaistutuksiin tarkoitetun siipikarjan on oltava lähtöisin tilalta:

1) jossa sitä on pidetty kuoriutumisesta lähtien tai vähintään 21 päivän ajan ennen vientiä;

2) jossa se ei ole joutunut kosketuksiin tilalle tuodun uuden siipikarjan kanssa lähtöä edeltävän kahden viikon aikana;

3) joka ei ole siipikarjaa koskevien eläintautien vuoksi annettujen rajoittavien määräysten alainen;

4) jossa kunnaneläinlääkäri on suorittanut lähtöparven terveystarkastuksen 48 tunnin sisällä ennen lähtöä eikä siinä ole tarkastushetkellä havaittu mitään tarttuviin siipikarjatauteihin viittaavia oireita; sekä

5) joka ei sijaitse alueella, jolla on voimassa tarttuvien siipikarjatautien leviämisen estämiseksi annettuja alueellisia rajoittavia määräyksiä.

Edellä 4 ja 7 §:ssä esitetyt vaatimukset eivät koske tässä pykälässä tarkoitettua siipikarjaa.

10 §

Yleisiä kuljetusta koskevia vaatimuksia

Isovanhempais-, vanhempais- ja tuotantopolven siipikarja sekä untuvikot on kuljetettava viipymättä määränpäälaitokseen. Ne eivät saa joutua kosketuksiin muiden elävien lintujen kanssa lukuunottamatta neuvoston direktiivin 90/539/ETY vaatimukset täyttävää isovanhempais- , vanhempais- ja tuotantopolven siipikarjaa tai untuvikkoja.

Teurassiipikarja on kuljetettava viipymättä määränpääteurastamoon. Se ei saa joutua kosketuksiin muun siipikarjan kanssa lukuunottamatta neuvoston direktiivin 90/539/ETY vaatimukset täyttävää teurassiipikarjaa.

Riistaistutuksiin tarkoitettu siipikarja on kuljetettava viipymättä määränpäähänsä. Se ei saa joutua kosketuksiin muun siipikarjan kanssa lukuunottamatta neuvoston direktiivin 90/539/ETY vaatimukset täyttävää riistaistutuksiin tarkoitettua siipikarjaa.

Edellä 1 - 3 momenteissa tarkoitettua siipikarjaa ei saa kuljettaa linturuton tai Newcastlen taudin saastuttamien alueiden läpi muutoin kuin pääteitä myöten tai rautateitse.

11 §

Untuvikkojen ja siitosmunien erityiset kuljetusvaatimukset

Untuvikot ja siitosmunat on kuljetettava joko:

1) tähän tarkoitukseen suunnitellussa kertakäyttöisessä laatikossa, joka hävitetään kuljetuksen jälkeen; tai

2) useamman kerran käytettävässä laatikossa edellyttäen, että se on puhdistettu ja desinfioitu ennen kuljetusta.

Kuljetuslaatikko saa sisältää vain samasta laitoksesta lähtöisin olevia samaa lajia, tyyppiä ja luokkaa olevia untuvikkoja tai siitosmunia.

Kuljetuslaatikossa on oltava seuraavat merkinnät:

1) suomeksi tai ruotsiksi sekä määränpäävaltion virallisella kielellä, että lähetys on peräisin Suomesta;

2) alkuperälaitoksen liitteen Ib mukainen virallinen hyväksymistunnus; sekä

3) sen sisältämien untuvikkojen tai siitosmunien lukumäärä ja laji.

Kuljetuslaatikot voidaan kuljetusta varten pakata kontteihin. Kontteihin on merkittävä niiden sisältämien kuljetuslaatikoiden lukumäärä ja samat tiedot kuin kuljetuslaatikoihin.

12 §

Isovanhempais-, vanhempais- ja tuotantopolven siipikarjan erityiset kuljetusvaatimukset

Isovanhempais-, vanhempais- ja tuotantopolven siipikarja on kuljetettava sälelaatikoissa tai häkeissä. Laatikko tai häkki saa sisältää vain samasta laitoksesta lähtöisin olevaa samaa lajia, tyyppiä ja luokkaa olevaa siipikarjaa ja siihen on merkittävä liitteen lb mukainen alkuperälaitoksen virallinen hyväksymistunnus.

13§

Kuljetushäkkejä, -laatikoita ja -ajoneuvoja koskevat vaatimukset

Kuljetushäkkien, -laatikoiden ja -ajoneuvojen on oltava rakenteeltaan sellaisia, että:

1) ulosteiden leviäminen estyy ja höyhenten leviäminen on mahdollisimman vähäistä;

2) lintujen ulkoinen tarkastus on mahdollista suorittaa; sekä

3) ne on mahdollista puhdistaa ja desinfioida.

Kuljetusajoneuvot ja kuljetushäkit, -laatikot sekä -kontit, jos ne eivät ole kertakäyttöisiä, on puhdistettava ja desinfioitava ennen lastausta kunnaneläinlääkärin antamien ohjeiden mukaan. Lastin purkamisen jälkeen puhdistus ja desinfiointi on suoritettava noudattaen määränpäävaltion eläinlääkintöviranomaisen ohjeita.

14 §

Pieniä vientimääriä koskevat vaatimukset

Edellä 3 - 13 §:ssä esitetyt vaatimukset eivät koske elävän siipikarjan tai siitosmunien vientiä, jos vientierä käsittää alle 20 siitosmunaa tai lintua. Tällaisen vientierän on oltava lähtöisin parvesta:

1) jota on pidetty Suomessa kuoriutumisesta asti tai vähintään kolme kuukautta;

2) jossa ei esiinny lähtöhetkellä kliinisiä oireita tarttuvista siipikarjataudeista;

3) joka ei ole siipikarjaa koskevien eläintautien vuoksi annettujen rajoittavien määräysten alainen; sekä

4) joka ei sijaitse alueella, jolla on voimassa tarttuvien siipikarjatautien leviämisen estämiseksi annettuja alueellisia rajoittavia määräyksiä.

Jos alkuperäparvi on rokotettu, rokotteiden on oltava maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston hyväksymiä.

Lisäksi kaikki vientierän linnut on tutkittava serologisesti kielteisin tuloksin Salmonella pullorum - ja Salmonella gallinarum -tartunnan varalta kuukauden
sisällä ennen lähtöä. Jos kyseessä on siitosmunat tai untuvikot, niiden alkuperäparvesta on suoritettava kolmen kuukauden sisällä ennen lähtöä serologinen otantatutkimus Salmonella pullorum - ja Salmonella gallinarum -tartunnan varalta siten, että tartunta havaitaan 95 %:n todennäköisyydellä, jos tartunnan prevalenssi parvessa on 5 %.

15§

Terveystodistukset

ETA-valtioon vietävän siipikarjan ja siitosmunien mukana on seurattava koko kuljetuksen ajan virkaeläinlääkärin allekirjoittama terveystodistus. Terveystodistus on laadittava lähtöpäivänä ja se on voimassa viisi päivää.

Terveystodistus on laadittava yhdelle paperiarkille suomeksi tai ruotsiksi sekä määränpäävaltion virallisella kielellä. Todistuksessa olevan virkaeläinlääkärin allekirjoituksen ja leiman on poikettava väriltään todistuksen väristä. Todistus on osoitettava yhdelle vastaanottajalle.

Todistuskaavakkeita eri kielillä on saatavana maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosastolta.

  16§

Tutkimukset Newcastlen taudin varalta

Vientitarkastuksen tekevän eläinlääkärin on ennen jokaista vientiä otettava yhteys maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosastoon saadakseen tiedot vaadittavista tutkimuksista Newcastlen taudin varalta. Tutkimukset on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston antamien ohjeiden mukaisesti.

17 §

Kustannukset

Tämän päätöksen vaatimien tarkastusten ja muiden toimenpiteiden aiheuttamista kustannuksista vastaa eläintautilain 15 §:n 3 momentin mukaisesti laitoksen omistaja. Laitoksen omistaja, joka haluaa liitteen I mukaisen hyväksynnän ETA-alueelle tapahtuvaa vientiä varten, maksaa itse kunnaneläinlääkärin ja läänineläinlääkärin suorittamat tarkastuskäynnit ja lääninhallituksen päätöksen suoritemaksun. Laitoksen omistaja vastaa myös kustannuksista, jotka aiheutuvat tautien seurannan edellyttämistä näytteenotoista ja näytteiden tutkimuksista.

Kunnaneläinlääkärin toimenpidepalkkioista tämän päätöksen mukaisissa asioissa on määrätty tuonti- ja vientitarkastustusten sekä vapaaehtoisten eläinten terveysvalvontaohjelmien tarkastuksista tai toimenpiteistä maksettavista korvauksista 23. päivänä kesäkuuta 1994 annetussa maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä nro 10/EEO/94.

18 §

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1994.

Osastopäällikkö
Saara Reinius

Vt. apulaisosastopäällikkö
Riitta Heinonen

LIITE I
ELÄVÄN SIIPIKARJAN JA SIITOSMUNIEN VIENTIÄ ETA-VALTIOIHIN HARJOITTAVIEN LAITOSTEN HYVÄKSYMINEN JA VALVONTA

Laitoksen, josta viedään tämän päätöksen 4 §:ssä tarkoitettua elävää siipikarjaa tai siitosmunia ETA-valtioon, on oltava tämän liitteen mukaisesti hyväksytty ETA-valtioihin vientiä harjoittavaksi laitokseksi ja sitä on valvottava tämän liitteen mukaisesti.

Laitos ei tarvitse tämän liitteen mukaista hyväksyntää, jos sieltä viedään ETA-valtioon ainoastaan 8 §:n tarkoittamaa teurassiipikarjaa, 9 §:n tarkoittamaa riistaistutuksiin tarkoitettua siipikarjaa tai jos vientierä käsittää alle 20 elävää lintua tai siitosmunaa. Viimeksi mainitussa tapauksessa on noudatettava tämän päätöksen 14 §:n vaatimuksia.

SISÄLLYSLUETTELO

1. Laitoksen hyväksyminen ja valvonta
1.1. Hakemus
1.2. Tarkastuskäynti
1.3. Hyväksyminen
1.4. Hyväksymisen peruuttaminen
1.5. Hylkääminen
1.6. Hyväksymistunnus
1.7.Vastaavan eläinlääkärin nimittäminen
1.8. Rekisteröinti

2. Vaatimukset laitoksen rakenteelle ja toiminnalle
2.1. Jalostus- ja siitoslaitokset sekä poikaskasvattamot
    2.1.1.Rakenne
    2.1.2. Toiminta
2.2.Hautomot
    2.2.1. Rakenne
    2.2.2.Toiminta
3. Tautien seuranta
4. Laitoksen hyväksymisen peruuttaminen määräajaksi
5. Laitoksen hyväksymisen peruuttaminen ilman määräaikaa
6. Laitoksen uudelleen hyväksyminen

LIITE Ia TAUTIEN SEURANNAN EDELLYTTÄMÄT NÄYTTEENOTOT

LIITE Ib LAITOSKOHTAINEN HYVÄKSYMISTUNNUS

1. Laitoksen hyväksyminen ja valvonta

1.1. Hakemus

Laitoksen omistajan tulee toimittaa kirjallinen, vapaamuotoinen hakemus tämän liitteen mukaista hyväksymistä varten kunnaneläinlääkärille. Hakemuksesta tulee käydä ilmi laitoksessa pidettävän siipikarjan laji ja lukumäärä. Lisäksi tulee selvittää lyhyesti laitoksen tuotantorakennetta ja -tiloja. Kunnaneläinlääkärin on toimitettava hakemus edelleen läänineläinlääkärille.

1.2. Tarkastuskäynti

Läänineläinlääkärin ja kunnaneläinlääkärin on suoritettava yhdessä tarkastuskäynti laitoksessa. Tuottajajärjestön siipikarjaneuvoja voidaan pyytää mukaan käynnille asiantuntijaksi. Käynnin yhteydessä on tarkastettava, että laitos ja sen toiminta täyttävät tässä liitteessä asetetut vaatimukset. Laitoksen omistajalle tai hänen edustajalleen on selvitettävä hänen velvollisuutensa, mm. kirjanpito. Käynnin yhteydessä on organisoitava tautien seurannan (kohta 3) edellyttämä näytteenottomenettely.

1.3. Hyväksyminen

Jos läänineläinlääkäri ja kunnaneläinlääkäri toteavat tarkastuskäynnillä, että laitos täyttää tässä liitteessä asetetut vaatimukset, läänineläinlääkäri hyväksyy sen elävän siipikarjan ja siitosmunien vientiä ETA-valtioihin harjoittavaksi laitokseksi. Läänineläinlääkärin on lähetettävä kirjallinen hyväksymispäätös laitoksen omistajalle ja kunnaneläinlääkärille. Läänineläinlääkärin on lisäksi lähetettävä hyväksymispäätös tiedoksi eläinlääkintä- ja elintarvikeosastolle kuukauden kuluessa laitoksen hyväksymisestä.

1.4. Hyväksymisen peruuttaminen

Läänineläinlääkärin on peruutettava laitoksen hyväksyminen kohdissa 4 ja 5 mainituissa tapauksissa. Päätös laitoksen hyväksymisen peruuttamisesta tulee ilmoittaa osastolle kuukauden kuluessa.

1.5. Hylkääminen

Jos tarkastuskäynnin yhteydessä käy ilmi, että laitos ei täytä tämän liitteen vaatimuksia, läänineläinlääkärin on ilmoitettava tästä laitoksen omistajalle kirjallisella päätöksellä. Päätöksessä on selvitettävä hylkäämisen syyt ja esitettävä parannusehdotukset, jotka ovat edellytyksenä laitoksen hyväksymiselle.

1.6. Hyväksymistunnus

Läänineläinlääkärin on annettava hyväksymälleen laitokselle liitteen Ib mukainen laitoskohtainen hyväksymistunnus.

1.7. Vastaavan eläinlääkärin nimittäminen

Läänineläinlääkärin on nimitettävä kunnaneläinlääkäri hyväksytyn laitoksen vastaavaksi eläinlääkäriksi. Jatkossa vastaavan eläinlääkärin on suoritettava tarkastuskäynti laitoksessa vähintään kerran vuodessa ja lähetettävä siitä toimitusilmoitus läänineläinlääkärille. Joka kolmas vuosi vastaavan eläinlääkärin ja läänineläinlääkärin on suoritettava tarkastuskäynti yhdessä.

1.8. Rekisteröinti

Läänineläinlääkärin on pidettävä rekisteriä hyväksymistään laitoksista ja lähetettävä rekisteri tiedoksi eläinlääkintä- ja elintarvikeosastolle vuosittain tammikuun 31 päivään mennessä.

2. Vaatimukset laitoksen rakenteelle ja toiminnalle

2.1. Jalostus- ja siitoslaitokset sekä poikaskasvattamot

2.1.1. Rakenne

a. Laitoksen tilojen ja varusteiden on sovelluttava harjoitettuun tuotantomuotoon siten, että tarttuvien tautien leviäminen laitokseen voidaan estää tai jo puhjennut tauti voidaan pitää hallinnassa. Eri ikäryhmät ja ikäpolvet on pidettävä eri rakennuksissa.

b. Laitoksessa on oltava hyvät hygieeniset olosuhteet ja mahdollisuudet terveydentilan valvontaan.

c. Laitoksen tilojen ja siipikarjan ja munien kuljetukseen käytettävien välineiden puhdistus ja desinfiointi tulee järjestää asianmukaisesti noudattaen eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston erikseen antamia ohjeita desinfektiosta.

2.1.2. Toiminta

a. Kasvatustekniikan on mahdollisimman pitkälle noudatettava eristyskasvatuksen ja kertatäyttömenetelmän periaatteita. Kasvatuserien välillä on suoritettava tyhjennys, puhdistus ja desinfiointi.

b. Jalostus- ja siitoslaitoksissa sekä poikaskasvattamoissa saa pitää ainoastaan tämän päätöksen tarkoittamaa siipikarjaa ja sen on oltava:

- laitoksen omaa ainesta
- peräisin toisesta tämän liitteen ehdot täyttävästä laitoksesta
- peräisin toisessa ETA-valtiossa sijaitsevasta laitoksesta, joka on kyseisessä maassa virallisesti hyväksytty elävän siipikarjan ja siitosmunien vientiin

c. Laitoksen johdon on laadittava hygieniamääräykset. Henkilökunnan on käytettävä asianmukaisia työasuja. Vierailijoiden käyntejä laitoksessa on vältettävä.

d. Rakennukset ja kalusto on pidettävä hyvässä kunnossa.

e. Munat on kerättävä useita kertoja päivässä ja ne on puhdistettava ja desinfioitava mahdollisimman nopeasti.

f. Laitoksen omistajan on ilmoitettava vastaavalle eläinlääkärille tuotantohäiriöistä tai muista mahdolliseen tarttuvaan siipikarjatautiin viittaavista oireista. Jos tautia epäillään, vastaavan eläinlääkärin on välittömästi toimitettava taudin varmistamiseksi tarvittavat näytteet tutkittavaksi eläinlääkintä- ja elintarvikelaitokseen.

g. Jokaista kasvatuserää koskevat tiedot on säilytettävä vähintään kaksi vuotta kasvatuserän poistamisen jälkeen. Tiedoista on käytävä ilmi seuraavaa:

- saapumis- ja lähtöpäivät
- tuotannon tunnusluvut
- tiedot sairauksista ja kuolleisuudesta ja niiden syistä
- kaikki laboratoriotutkimukset ja niiden tulokset
- siipikarjan alkuperä
- munien määräpaikka

h. Tarttuvan siipikarjataudin puhjetessa laboratoriotutkimusten tulokset on välittömästi ilmoitettava asianomaiselle laitokselle, vastaavalle eläinlääkärille, läänineläinlääkärille ja eläinlääkintä- ja elintarvikeosastolle.

2.2. Hautomot

2.2.1. Rakenne

a. Hautomon tulee olla rakenteellisesti ja toiminnallisesti erillään kasvatustiloista. Tilat on sijoitettava siten, että alla mainitut toiminnot voidaan pitää erillään toisistaan:

- munien varastointi ja luokittelu
- desinfiointi
- esihaudonta
- kuoriutuminen
- lähetysten valmistelu ja pakkaus

b. Rakennukset on suojattava luonnonvaraisilta linnuilta ja jyrsijöiltä. Lattioiden ja seinien on oltava vedenpitäviä sekä kulutuksen- ja pesunkestäviä. Valaistuksen, ilmanvaihdon ja lämmitysjärjestelmän on oltava asianmukaisia. Jätteiden (munat ja untuvikot) poistaminen on voitava suorittaa hygieenisesti.

c. Laitteiden pintojen on oltava sileitä ja vedenpitäviä.

2.2.2. Toiminta

a. Hautomon toiminta on järjestettävä siten, että munien, liikkuvan kaluston ja henkilökunnan siirtyminen tuotantovaiheesta toiseen on yksisuuntaista.

b. Siitosmunien on oltava peräisin sellaisesta jalostus- tai siitoslaitoksesta, joka sijaitsee ETA- valtiossa ja on kyseisessä maassa virallisesti hyväksytty elävän siipikarjan ja siitosmunien vientiin.

c. Laitoksen johdon on laadittava hygieniamääräykset. Henkilökunnan on käytettävä asianmukaisia työasuja ja vierailijoiden suojavaatetusta.

d. Rakennukset ja kalusto on pidettävä hyvässä kunnossa.

e. Seuraavat kohteet on desinfioitava:

- munat, saapumisen ja haudonnan alkamisen välillä
- hautojat, säännöllisesti
- kuorijat ja varusteet, jokaisen haudontaerän jälkeen

f. Hautomon terveystilannetta on seurattava mikrobiologisen laaduntarkkailun avulla (kohta 3).

g. Omistajan on ilmoitettava vastaavalle eläinlääkärille tuotantohäiriöistä tai muista mahdolliseen tarttuvaan siipikarjatautiin viittaavista oireista. Jos tautia epäillään, vastaavan eläinlääkärin on välittömästi toimitettava taudin varmistamiseksi tarvittavat näytteet tutkittavaksi eläinlääkintä- ja elintarvikelaitokseen ja ilmoitettava asiasta läänineläinlääkärille, joka päättää tarvittavista toimista.

h. Jokaista kasvatuserää koskevat tiedot on säilytettävä vähintään kaksi vuotta. Tiedoista on käytävä ilmi (kasvatuseräkohtaisesti, jos mahdollista) seuraavaa:

- munien alkuperä ja saapumispäivä
- kuoriutumistulokset
- kaikki poikkeavuudet
- kaikki laboratoriotutkimukset ja niiden tulokset
- yksityiskohtaiset tiedot rokotusohjelmista
- haudottujen kuoriutumattomien munien lukumäärä ja määräpaikka
- untuvikkojen määräpaikka

i. Tarttuvan siipikarjataudin puhjetessa laboratoriotutkimusten tulokset on välittömästi ilmoitettava ao. laitokselle, vastaavalle eläinlääkärille, läänineläinlääkärille ja eläinlääkintä- ja elintarvikeosastolle.

3. Tautien seuranta

a. Vähimmäisvaatimukset tautien seurantaa varten suoritettavalle näytteenotolle on esitetty liitteessä la.

b. Jalostus- ja siitoslaitoksissa sekä poikaskasvattamoissa tautien seurantaa suoritetaan ottamalla säännöllisesti verinäytteitä serologisiin tutkimuksiin liitteen
la A kohdan mukaisesti. Kalkkunoiden S.arizonae - tutkimukset voidaan tehdä myös bakteriologisista näytteistä (liite Ia ja b).

c. Hautomoissa seurantaa suoritetaan ottamalla säännöllisesti näytteitä bakteriologiseen tutkimukseen liitteen la B kohdan mukaisesti.

d. Serologiset näytteet lähetetään tutkittavaksi eläinlääkintä- ja elintarvikelaitokseen. Bakteriologisten näytteiden tutkiminen voidaan suorittaa myös muussa eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen tähän tarkoitukseen hyväksymässä laboratoriossa. Näytteenoton suorittaa joko vastaava eläinlääkäri tai hänen valtuuttamansa muu henkilö. Laitoksen omistaja pitää kirjaa näytteenotosta ja vastaava eläinlääkäri tarkastaa kirjanpidon tarkastuskäyntien yhteydessä.

e. Liitteen mukaisesti suoritettujen tutkimusten tulokset katsotaan kielteisiksi, jos yhtään positiivista tulosta ei ilmene. Muutoin tutkittu kasvatuserä on epäilyksen alainen, ja siihen on sovellettava kohdassa 4 määrättyjä toimia. Silloin kun tartunnan saaneessa laitoksessa on vähintään kaksi erillistä tuotantoyksikköä, läänineläinlääkäri voi poiketa näistä toimista tartunnasta vapaiden tuotantoyksikköjen suhteen, jos vastaava eläinlääkäri on vahvistanut kyseisten tuotantoyksikköjen rakenteen, koon ja toiminnan olevan sellaisia, että niiden eläin-, hoito- ja ruokintatilat ovat täysin erillään siten, että kyseessä oleva tauti ei voi levitä tuotantoyksiköstä toiseen.

4. Laitoksen hyväksymisen peruuttaminen väliaikaisesti

Läänineläinlääkärin on peruutettava laitokselle myönnetty hyväksyminen väliaikaisesti seuraavissa tapauksissa:

a. Kunnes on suoritettu taudin mukainen tutkimus kielteisin tuloksin

- jos laitoksessa epäillään esiintyvän linturuttoa tai Newcastlen tautia
- jos laitos on vastaanottanut siipikarjaa tai siitosmunia toisesta laitoksesta, jossa epäillään esiintyvän tai esiintyy linturuttoa tai Newcastlen tautia
- jos laitos on ollut sillä tavoin kosketuksessa linturuton tai Newcastlen taudin puhkeamispaikan kanssa, että tartunta on ollut mahdollinen.

b. Kunnes uusintatutkimus on antanut kielteisen tuloksen, jos kohtien 2 ja 3 mukaisen valvonnan tuloksena epäillään Salmonella pullorum-, S.gallinarum-, S.arizonae-, Mycoplasmagallisepticum- tai M. meleagridis-tartuntaa.

c. Kunnes vastaavan eläinlääkärin määräämät asianmukaiset toimet on toteutettu, jos vastaava eläinlääkäri on todennut, ettei jokin hyväksymisen olennaisista edellytyksistä enää täyty.

5. Laitoksen hyväksymisen peruuttaminen toistaiseksi

Läänineläinlääkärin on peruutettava laitokselle myönnetty hyväksyminen toistaiseksi seuraavissa tapauksissa:

a. laitoksessa esiintyy linturuttoa tai Newcastlen tautia;

b. uusintatutkimus vahvistaa laitoksessa esiintyvän.pullorum-, S.gallinarum-, S.arizonae-, M.gallisepticum- tai M.meleagridis-tartuntaa; tai

c. vastaavan eläinlääkärin toisen huomautuksen jälkeen laitos ei ole ryhtynyt epäkohtien korjaamiseen.

6. Laitoksen uudelleen hyväksyminen

Jos laitoksen hyväksyminen on peruutettu toistaiseksi

a. linturuton tai Newcastlen taudin esiintymisen johdosta, laitos voidaan hyväksyä uudelleen, kun linnut on hävitetty ja puhdistuksesta ja desinfioinnista on kulunut 21 päivää;

b. S.pullorum-, S.gallinarum- tai S.arizonae-tartunnan johdosta, laitos voidaan hyväksyä uudelleen, kun tartunnan saanut kasvatuserä on hävitetty, desinfiointi suoritettu ja jäljelle jääneet eläimet on tutkittu kaksi kertaa 21 päivän välein kielteisin tuloksin; sekä

c. M.gallisepticum- tai M.meleagridis-tartunnan johdosta, laitos voidaan hyväksyä uudelleen, kun koko kasvatuserä on tutkittu kaksi kertaa 60 päivän välein kielteisin tuloksin.

LIITE Ia
TAUTIEN SEURANNAN EDELLYTTÄMÄT NÄYTTEENOTOT

A. Jalostus- ja siitoslaitokset sekä poikaskasvattamot

1. Salmonella-tartunnat

a) Salmonella pullorum ja Salmonella gallinarum:

Tutkimus suoritetaan ottamalla yksilöverinäytteitä jokaisesta kasvatuserästä seuraavasti:

Taulukko 1

b) Salmonella arizonae

S. arizonae -serotyypin varalta tutkitaan vain kalkkunat. Tutkimus voidaan suorittaa serologisesti samoista verinäytteistä, kuin S.pullorum- ja S.gallinarum - tutkimukset tai vaihtoehtoisesti bakteriologisesti ulostenäytteistä. Jälkimmäisessä tapauksessa näytteenotto suoritetaan keräämällä tuoreita, n.1 gramman painoisia ulostenäytteitä 60 linnusta/kasvatuserä. Kymmenen ulostenäytettä yhdistetään yhdeksi yhteisnäytteeksi, joita muodostuu yhteensä kuusi kappaletta. Näytteet lähetetään tutkittavaksi eläinlääkintä- ja elintarvikelaitokseen.

Kanojen osalta on lisäksi suoritettava näytteenottoja muiden salmonellaserotyyppien varalta sen mukaan, mitä siitä on erikseen säädetty.

2. Mykoplasma-tartunnat

Tutkimus suoritetaan ottamalla yksilöverinäytteitä jokaisesta kasvatuserästä seuraavasti:

a) Mycoplasma gallisepticum

Taulukko 2

b) Mycoplasma meleagridis

Kalkkunoista otettavat näytteet on tutkittava myös M.meleagridis-vasta-aineiden varalta.

B. Hautomot

1. Mikrobiologinen hygienian valvonta

Puhtausnäytteitä bakteriologiseen tutkimukseen kerätään kuuden viikon välein. Jokaisella kerralla otetaan 60 näytettä eri kohteista.

2. Salmonella-tartunnat

Kaikkien siipikarjalajien hautomot tutkitaan bakteriologisesti S.pullorum- ja S. gallinarum- tartuntojen varalta. Tämän lisäksi kalkkunahautomot tutkitaan S.arizonae-tartunnan varalta.

Näytteenotto suoritetaan kuuden viikon välein 1 kohdan hygieniavalvonnan edellyttämän näytteenoton yhteydessä. Näytteitä kerätään seuraavista kohteista:

- yksi yhteisnäyte pölystä jokaisesta kuorijasta
- jokaisesta näytteenottopäivänä hautomossa olevasta haudontaerästä yksi yhteisnäyte, joka koostuu 10 kuoriutumattomasta ja 10 heikkokuntoisesta untuvikosta

Kanojen hautomoiden osalta näytteenotto voidaan soveltuvin osin yhdistää muiden salmonellaserotyyppien varalta suoritettavaan pakolliseen näytteenottoon. Tästä näytteenotosta on säädetty erikseen.

LIITE Ib
LAITOSKOHTAINEN HYVÄKSYMISTUNNUS

Läänineläinlääkäri antaa laitokselle seuraavan kaavan mukaisen hyväksymistunnuksen:

FI - PO - läänin n:o - laitoksen tyyppi - laitoksen järjestys n:o

FI Suomen virallinen maalyhenne

Po Poultry (Tarkoittaa, että kyseinen laitos tuottaa siipikarjaa)

Läänin n:o

1 Uusimaa
2 Turku ja Pori
3 Häme
4 Kymi
5 Mikkeli
6 Kuopio
7 Pohjois-Karjala
8 Vaasa
9 Keski- Suomi
10 Oulu
11 Lappi
12 Ahvenanmaa

Laitoksen tyyppi

A Jalostuskanala (tuottaa isovanhempaispolven ja/tai vanhempaispolven poikasia)
B Siitoskanala (tuottaa tuotantopolven poikasia)
C Hautomo
D Poikaskasvattamo

Jos laitokseen kuuluu useampia edellämainituista yksiköistä, merkitään ne kaikki laitoksen tunnukseen.

Laitoksen järjestys n:o

Laitoksen järjestysnumero annetaan läänikohtaisesti hyväksymisjärjestyksessä aloitteen 1 :stä.

[Eläinlääkintölainsäädäntö]