MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ
PÄÄTÖS nro 14/EEO/1997
Päivämäärä 23.5.1997
Dnro 69/00-97
Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.6.1997 - toistaiseksi
Kumoaa / Muuttaa
Valtuutussäännökset
Eläinsuojeluasetus (396/1996) 49 §
Vastaavat EY-säädökset
Neuvoston direktiivi 91/629/ETY, EYVL N:o L 340,
19.11.1991, s. 28
Neuvoston direktiivi 97/2/EY, EYVL N:o L 25, 28.1.1997, s. 24
Neuvoston päätös 78/923/ETY, EYVL N:o L 323, 17.11.1978, s.12
Neuvoston päätös 92/583/ETY, EYVL N:o L 395, 31.12.1992, s. 21
Komission päätös 97/182/EY, EYVL N:o L 76, 24.2.1997, s. 30
Asia
NAUTOJEN PIDOLLE ASETETTAVAT ELÄINSUOJELUVAATIMUKSET
1§
Tarkoitus ja soveltamisala
Maa- ja metsätalousministeriö antaa tässä päätöksessä ja sen liit- teissä säännökset nautojen pidolle asetettavista eläinsuojeluvaa- timuksista.
Päätöksen tarkoituksena on suojella maidon, lihan tai muiden elin- tarvikkeiden tai vuodan tuottamiseksi taikka muuta tarkoitusta varten pidettäviä nautoja kaikelta vältettävissä olevalta kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta.
Päätöksen ja sen liitteiden säännökset ovat sitovia. Liitteet sisältävät myös suosituksia, jotka on kirjoitettu kursiivilla . Suositukset eivät ole sitovia.
2§
Määritelmät
Tässä päätöksessä tarkoitetaan:
1) naudalla maidon, lihan tai muiden elintarvikkeiden tai vuodan tuottamiseksi taikka muuta tarkoitusta varten pidettävää nautaa iästä riippumatta;
2) vasikalla alle kuuden kuukauden ikäistä nautaa sukupuolesta riippumatta;
3) hieholla täysikasvuista naaraspuolista nautaa ennen ensimmäistä poikimista;
4) lehmällä poikinutta naaraspuolista nautaa;
5) lypsylehmällä pääasiassa maidontuotantoa varten pidettävää lehmää;
6) sonnilla urospuolista yli kuuden kuukauden ikäistä nautaa;
7) nuorkarjalla yli kuuden mutta alle 22 kuukauden ikäisiä nautoja; sekä
8) lihakarjalla lihantuotantoa varten pidettäviä nautoja.
3§
Voimaantulo ja siirtymäsäännökset
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1997. Vasikan yksittäiskarsinan ja ryhmäkarsinan on täytettävä liitteen 1 kohdan 1.5. toisen, kolmannen ja neljännen kappaleen mukaiset vaatimukset 1 päivästä tammikuuta 1998 lukien.
Maa- ja metsätalousministeri
Kalevi Hemilä
Eläinlääkintöylitarkastaja
Pirkko Skutnabb
Sisällysluettelo
Liite 1 Naudan
pitopaikka
1.1. Yleiset vaatimukset
1.2. Lattia
1.3. Eläinsuojan olosuhteet5
1.4. Laitteet ja välineet
1.5. Vasikan pitopaikka
1.6.
Nuorkarjan ja täysikasvuisten nautojen ryhmäkarsina
1.7. Parsinavetta
1.8. Pihatto
1.9. Ulkotarha ja laidun
Liite 2
Naudan hoito
2.1. Hyvinvoinnista huolehtiminen
2.2. Naudan kytkeminen
2.3. Naudan juotto ja ruokinta
2.4. Poikiminen
2.5. Lypsäminen
2.6. Naudalle
suoritettavat toimenpiteet
Nautojen pitoon tarkoitettujen eläinsuojien ja karsinoiden sisäpintojen sekä nautojen pitoon tarkoitettujen varusteiden ja laitteiden on oltava helposti puhtaana pidettäviä ja tarvittaessa desinfioitavissa. Pintakäsittelyyn ei saa käyttää puunsuoja-aineita, maaleja tai muita aineita siten, että ne voivat aiheuttaa naudalle myrkytyksen.
Rakennukset, aitaukset, parret, karsinat, varusteet ja laitteet on pidettävä hyvässä kunnossa siten, että ne eivät vahingoita eläintä eivätkä vaaranna sen terveyttä tai hyvinvointia. Nautojen kulku- käytävien ja oviaukkojen on oltava sellaisia, että eläimet pääsevät esteettä liikkumaan ja että eläinten vahingoittumisen vaara on mahdollisimman vähäinen.
Nautojen pitoon tarkoitetut eläinsuojat, parret, karsinat, varusteet ja laitteet on pidettävä puhtaina ja tarvittaessa desinfioitava. Eläinsuojassa on huolehdittava jyrsijöiden ja muiden haittaeläinten torjunnasta.
Eläinsuojassa olevat naudat on voitava hätätilanteessa poistaa nopeasti eläintiloista.
Nautojen karsinat ja parret sijoitetaan siten, että eläimillä on kuulo- ja näköyhteys pitopaikassa tapahtuvaan toimintaan sekä mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen.
Eläinsuojassa on sairasta tai vahingoittunutta nautaa varten erilli- nen, asianmukainen ja riittävästi kuivitettu karsina tai muu vas- taava tila, jossa eläintä voidaan tutkia ja hoitaa ja josta on mikäli mahdollista näköyhteys muihin nautoihin.
Eläinsuojassa on palovaroitin, jonka antama hälytys voidaan kuulla kaikkina vuorokauden aikoina. Eläinten hoitaja on varautu- nut hätätilanteisiin ja hänellä on käytettävissään tarvittavaa pe- lastus- ja palontorjuntavälineistöä.
Eläinsuojan lattian on oltava sellainen, että nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. Tarvittaessa nautojen makuualue on kuivitettava.
Rakolattian, ritilälattian tai muun reijitetyn lattian on oltava sellainen, että nautojen sorkat eivät tartu kiinni tai muutoin vahingoitu.
Jos pitopaikassa on rakolattia, palkkien leveyden ja niiden välisten rakojen ohjeelliset leveydet ovat seuraavat:
| Naudan ikä (kk) | Palkin leveys (cm) | Raon leveys (cm) |
| alle 6 | 7,0 | 3,0 |
| 6-12 | 9,0 | 3,5 |
| 12-18 | 10,0 | 3,5 |
| 18-22 | 11,0 | 3,5 |
| yli 22 | 12,5 | 4,0 |
Eläinsuojan ilmanvaihdon on oltava sellainen, että ilman kosteus, pölyn määrä tai haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitallisen korkeiksi. Lämpötilan on oltava eläinsuojassa pidettäville eläimille sopiva.
Jos eläinsuojan ilmanvaihto perustuu pääasiassa koneellisesti toimivaan ilmanvaihtoon, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta riittävän ilmanvaihdon järjestämiseen on oltava mahdollisuus myös laitteiston häiriöiden aikana. Koneellisesti toimivassa laitteistossa on tarvittaessa oltava hälytysjärjestelmä, joka antaa hälytyksen häiriön sattuessa. Hälytysjärjestelmän toimivuus on testattava säännöllisesti.
Naudat eivät saa olla jatkuvasti alttiina melulle, joka ylittää 65 desibeliä (dB(A)).
Jos eläinsuojan valaistukseen käytetään pääasiassa keinovaloa, eläinsuoja on valaistu vähintään yhtä pitkään kuin päivänvaloa on kello 9 ja 17 välisenä aikana.
Eläinsuojan suhteellinen ilmankosteus on enintään 80 %.
Eläinsuojan ilman haitalliset kaasut ja epäpuhtaudet eivät ylitä seuraavia raja-arvoja:
| ammoniakki | 10 ppm* |
| hiilidioksidi | 3000 ppm* |
| rikkivety | 0,5 ppm* |
| orgaaninen pöly | 10 mg/m3 |
* ppm = aineen pitoisuus miljoonasosina ilmaistuna.
Nautojen pitoon tarkoitetut laitteet ja välineet sekä heinä- ja muut ruokintatelineet on rakennettava ja asennettava siten, että ne eivät aiheuta naudoille vahingoittumisen vaaraa. Heinä- ja muut ruokintatelineet on sijoitettava siten, että ne ovat kaikkien eläinten ulottuvilla.
Nautojen pitopaikassa on oltava riittävä määrä juomapaikkoja. Juoma-astiat, kaukalot ja juottolaitteet on sijoitettava nautojen pitopaikkaan siten, että ne ovat kaikkien eläinten ulottuvilla eivätkä ole niille vaarallisia.
Pihatossa on jokaista alkavaa 10 naudan ryhmää kohden oltava vähintään yksi juoma-astia tai juottolaite. Kylmäpihatossa juoma- astioiden tai juottolaitteiden on oltava lämmitettäviä.
Jos käytetään automaattisia juotto- tai ruokintalaitteita, naudat on totutettava niiden käyttämiseen.
Nautojen pitopaikassa ei saa käyttää sähköistettyä parsivahtia.
Lyhytparsinavetassa ruokintapöydän etureuna on enintään 20 cm korkeammalla kuin parren lattia. Ruokintapöydän kouru on vähintään 10 cm korkeammalla kuin parren lattia.
Alle kaksiviikkoisella vasikalla on oltava hyvin kuivitettu makuu- paikka.
Jos alle kahdeksan viikon ikäistä vasikkaa pidetään yksittäiskarsi- nassa, karsinan seinien on oltava sellaiset, että vasikka voi nähdä ja kosketella lajitovereitaan. Eläinlääketieteellisestä syystä vasikkaa voidaan kuitenkin pitää sellaisessa karsinassa, jossa on umpinaiset seinät.
Yksittäiskarsinassa pidettävän vasikan karsinan on oltava vähintään vasikan säkäkorkeuden levyinen ja karsinan pituuden vähintään vasikan pituus mitattuna turvasta lantioluun istuinkyhmyyn kerrottuna 1,1:llä.
Jos vasikoita pidetään ryhmässä, vasikoiden käytettävissä olevan tilan on oltava sellainen, että eläimet voivat kääntyä ympäri ja asettua vaivatta makuulle. Karsinassa on oltava tilaa jokaista alle 150 kg:n painoista vasikkaa kohden vähintään 1,5 m2, yli 150 kg:n mutta kuitenkin alle 220 kg:n painoista vasikkaa kohden vähintään 1,7 m2 ja yli 220 kg:n painoista vasikkaa kohden vähintään 1,8 m2.
1.6. Nuorkarjan ja täysikasvuisten nautojen ryhmäkarsina
Jos nuorkarjaa tai täysikasvuisia nautoja pidetään ryhmässä, eläintä kohden karsinassa on tilaa vähintään:
| Liha-nauta ikä (kk) | Muu nauta ikä (kk) | Naudan keskimääräinen paino/eläin (kg) | Rakolattia-karsina (m2/eläin) | Kiinteäpohjainen karsina (m2/eläin) |
| 6-9 | 8-12 | 200-300 | 1,8 | 2,5 |
| 9-13 | 12-15 | 300-400 | 2,0 | 3,0 |
| 13-15 | 15-20 | 400-500 | 2,3 | 3,5 |
| yli 15 | yli 20 | yli 500 | 2,5 | 4,0 |
Parren on oltava riittävän pitkä ja leveä siten, että nauta voi seistä ja maata tasaisella alueella. Kytkettynä pidettävän lehmän, hiehon ja sonnin parren etummaisen puoliskon on oltava kiinteäpohjainen.
Parret erotetaan toisistaan parrenerottajilla, jotka ovat tarvittaessa irroitettavissa.
Hieho pidetään kokonaan kiinteäpohjaisessa parressa, jos poikimiseen on aikaa alle kaksi kuukautta.
Sairastunutta tai vahingoittunutta nautaa varten on vähintään yksi erillinen karsina tai muu vastaava tila jokaista alkavaa 20 lypsy- lehmän ryhmää kohden.
Parsinavetassa, jossa on lietelantajärjestelmä, nautaa kohden on tilaa vähintään:
| Naudan ikä (kk) | Naudan keskimääräinen paino/eläin (kg) | Parren pituus (m) | Parren leveys (m) |
| 6-12 | 75-200 | 1,00-1,20 | 0,70-0,80 |
| 12-18 | 200-300 | 1,20-1,30 | 0,80-0,90 |
| 18-22 | 300-450 | 1,30-1,40 | 0,90-1,00 |
| Hieho | 350-550 | 1,40-1,70 | 1,00-1,20 |
| Lehmä | 500-750 | 1,65-1,80 | 1,20-1,30 |
Parsinavetassa, jossa on muu kuin lietelantajärjestelmä, nautaa kohden on tilaa vähintään:
| Lyhytparsi | Pitkäparsi | ||||
| Naudan ikä (kk) | Naudan keskimääräinen paino/eläin (kg) | Parren pituus (m) | Parren leveys (m) | Parren pituus (m) | Parren leveys (m) |
| 6-12 | 75-200 | 1,00-1,20 | 0,70-0,80 | 1,20-1,50 | 0,70-0,80 |
| 12-18 | 200-300 | 1,20-1,50 | 0,80-0,90 | 1,50-1,80 | 0,80-0,90 |
| 18-22 | 300-450 | 1,50-1,70 | 0,90-1,00 | 1,80-2,00 | 0,90-1,00 |
| Hieho | 350-550 | 1,65-1,80 | 1,00-1,20 | 1,80-2,10 | 1,00-1,20 |
| Lehmä | 500-750 | 1,65-1,80 | 1,20-1,30 | 2,00-2,20 | 1,20-1,30 |
Nautojen kulkukäytävien ja jaloittelualueiden on oltava sellaisia, että ehkäistään sosiaalisesta arvojärjestyksestä aiheutuvien käyt- täytymisongelmien syntymistä.
Jos rehua ei ole jatkuvasti tarjolla, pihatossa olevien kaikkien nautojen on voitava ruokinta-aikana syödä samanaikaisesti. Piha- tossa ruokintapöydän reunan pituuden on oltava täysikasvuista nautaa kohden vähintään 70 cm ja nuorkarjaan kuuluvaa nautaa kohden vähintään 40 cm. Jos rehua on naudoille jatkuvasti tarjolla, ruokintapöydän reunan pituuden on oltava vähintään 40 cm täysikasvuista nautaa kohden ja vähintään 30 cm nuorkarjaan kuuluvaa nautaa kohden.
Sairaita tai vahingoittuneita nautoja varten on vähintään kaksi erillistä karsinaa tai muuta vastaavaa tilaa jokaista alkavaa 20 lypsylehmän ryhmää kohden.
Makuuparressa nautaa kohden on tilaa vähintään:
| Naudan ikä (kk) | Naudan keskimääräinen paino/eläin (kg) | Makuuparren pituus (m) | Makuuparren leveys (m) |
| 2-6 | 175 | 1,70-1,90 | 0,80-0,90 |
| 6-18 | 350 | 1,90-2,00 | 0,90-1,00 |
| 18-22 | 500 | 2,00-2,10 | 1,00-1,20 |
| yli 22 | 700 | 2,10-2,40 | 1,20-1,30 |
Eläinsuojasta ulkotarhaan ja laitumelle johtavien kulkuteiden on oltava naudoille turvallisia ja sellaisia, että naudat eivät tarpeet- tomasti likaannu.
Ulkotarhan säänsuojan on annettava naudoille riittävä suoja epäsuotuisia sääolosuhteita kuten tuulta, sadetta, lumisadetta tai liiallista kylmyyttä vastaan. Säänsuojassa on oltava makuualue, joka on riittävästi kuivitettu ja johon kaikki eläimet mahtuvat ja pääsevät yhtäaikaa makuulle. Kuivikkeita on vaihdettava tai lisättävä tarpeeksi usein ja huolehdittava siitä, että makuualue pysyy riittävän kuivana eikä pääse jäätymään.
Ympärivuotisesti ulkona kasvatettavilla naudoilla on oltava asianmukaiset ruokinta- ja juoma-astiat. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että nautojen saatavilla on riittävässä määrin sulaa juomavettä.
Ulkotarhan ja laitumen aitojen on oltava naudoille sopivasta materiaalista ja niille turvallisia. Aidat on pidettävä hyvässä kunnossa siten, että estetään nautojen vahingoittuminen. Sähköistetyt aidat on rakennettava ja pidettävä kunnossa siten, että niistä ei aiheudu naudoille tarpeetonta kärsimystä.
Ulkotarhan tai laitumen aitaamiseen ei käytetä piikkilankaa.
Ulkona ympärivuotisesti kasvatettavilla naudoilla on lämmitettävät juoma-astiat tai juottolaitteet.
2.1. Hyvinvoinnista huolehtiminen
Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin tarkastukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota tiineyden loppuvaiheessa, poikimisen aikana tai kun hoito-olosuhteissa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Vasikat sekä kytkettynä pidettävät naudat on tarkastettava vähintään kaksi kertaa päivässä.
Yksilöllinen tarkastus on suoritettava niille naudoille, joille se yleistarkastuksen perusteella on tarpeen. Eläinten sorkat on tarkastettava riittävän usein ja hoidettava tarvittaessa.
Nautaryhmiä yhdistettäessä tai tuotaessa uusia eläimiä karjaan on erityistä huomiota kiinnitettävä sosiaalisten suhteiden uudel- leenmuodostumisesta mahdollisesti aiheutuviin käyttäytymisongelmiin.
Naudat voivat nähdä ja koskettaa muita nautoja, tutkia lajikumppaneitaan ja toteuttaa sosiaalisten suhteiden ylläpitoon liittyvää käyttäytymistä. Nautaa ei pidetä yksinään.
Sonneja pidetään ryhmässä, jollei eläinten erottaminen toisistaan ole välttämätöntä eläinten sairauden, vahingoittumisen, aggressii- visen käyttäytymisen tai muun niihin verrattavan syyn vuoksi. Ryhmässä on enintään 20 sonnia. Sarvellisten ja sarvettomien sonnien sijoittamista samaan ryhmään vältetään.
Nautojen sairauksista pidetään kirjaa.
Kytkemiseen käytettävän laitteen tai välineen on oltava säädetty sellaiseksi, että eläin voi asettua makuulle, nousta makuulta, syödä, juoda ja hoitaa kehoaan. Kytkemiseen käytettävä laite tai väline on sovitettava niin, että eläin ei kuristu tai muutoin vahingoitu.
Kytkyet, kaulaimet ja lieat on pidettävä puhtaina ja hyvässä kun- nossa.
Vasikan tilapäinen kytkeminen ruokkimisen tai muun hoitamisen ajaksi saa kestää enintään tunnin ajan.
Vasikalla ei saa käyttää turpasidettä. Naudan häntää ei saa pitää jatkuvasti sidottuna.
2.3. Naudan juotto ja ruokinta
Naudalle annettavan rehun on oltava ravitsevaa ja tasapainoitettua sekä tarvittaessa kivennäisillä täydennettyä.
Vasikka on juotettava vähintään kaksi kertaa päivässä. Sairaan tai vahingoittuneen vasikan saatavilla on oltava jatkuvasti puhdasta vettä. Kuitenkin kaikkien vasikoiden saatavilla on kuumalla säällä oltava jatkuvasti puhdasta vettä.
Vasikan rehussa on oltava riittävästi rautaa siten, että veren kes- kimääräinen hemoglobiinipitoisuus on vähintään 4,5 mmol/litra. Vasikan on saatava kahden viikon iästä alkaen päivittäin korsirehua. Korsirehun määrää on lisättävä siten, että kahdeksan viikon ikäiselle vasikalle annetaan vähintään 50 g ja 20 viikon ikäiselle vasikalle vähintään 250 g korsirehua päivittäin.
Nautojen juoma-astiat ja juottolaitteet on pidettävä puhtaina. Virtsa ja ulosteet eivät saa liata rehua tai juomavettä.
Vasikoiden juotossa käytetään tuttisankoa.
Nautojen ruokinnassa vältetään rehun koostumuksen tai määrän äkillisiä muutoksia. Nautojen saatavilla on päivittäin riittävästi korsirehua.
Kytkettynä pidettävän hiehon tai lehmän takana oleva lantakouru on katettava ennen poikimista.
Vasikan on saatava ternimaitoa tai sitä korvaavaa valmistetta mahdollisimman pian syntymän jälkeen, kuitenkin viimeistään kuuden tunnin kuluessa syntymästä.
Poikivaa hiehoa tai lehmää varten on poikimiskarsina, johon hieho tai lehmä siirretään tiineyden loppuvaiheessa. Poikimiskarsinan lattia on kiinteäpohjainen ja hyvin kuivitettu. Poikimiskarsina on kooltaan vähintään 10 m2 ja sen lyhyimmän sivun pituus on vähintään 3 m.
Lehmän annetaan nuolla vasikkansa kuivaksi. Vasikka ja lehmä pidetään yhdessä ainakin muutamia päiviä poikimisen jälkeen.
Riittävä määrä ternimaitoa on varastoitu hygieenisesti vasikan ternimaidon saannin turvaamiseksi.
Runsaassa maidossa oleva lypsylehmä on lypsettävä vähintään kaksi kertaa päivässä.
2.6. Naudalle suoritettavat toimenpiteet
Naudan sarven aiheen tuhoaminen alle neljän viikon ikäiseltä vasi- kalta on sallittua ainoastaan käyttämällä kylmä- tai kuumapolttoa. Sarven aiheen tuhoamiseen ei saa käyttää lipeää tai muuta syö- vyttävää ainetta. Polttamiseen käytettävä väline tai laite on pidettävä puhtaana ja toimintakuntoisena.
Kuumapolttoa käytettäessä polttoraudan on oltava punahehkuun kuumennettu koko polttamisen ajan ja sillä saa polttaa sarvenaihetta enintään 20 sekunnin ajan. Kutakin sarvenaihetta saa polttaa vain kerran. Polton aikana on huolehdittava siitä, ettei vasikka pääse liikuttamaan päätään.
Sonnien kastrointia vältetään.