J 40

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ

ASETUS nro 20/EEO/2001

Päivämäärä 21.05.2001

Dnro 913/00/2001

Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.7.2001 - toistaiseksi

Kumoaa / Muuttaa
Eläinlääkintä- ja Teurastamon ja leikkaamon salmonellavalvonnasta 9 päivänä toukokuuta 1998 annettu maa- ja metsätalousministeriön päätös nro 8/EEO/1995

Valtuutussäännökset
Laki eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta (1195/1996) 55 §
Asetus eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta (1336/1996) 1 §

Vastaavat EY-säädökset
Neuvoston direktiivi 64/433/ETY, (31964L0433); muut 91/497/ETY, (31991L0497)EYVL N:o L 268, 24.9.1991,
s. 69
Neuvoston direktiivi 71/118/ETY, (31971L0118) muut 92/116/ETY; (31992L0116) EYVL N:o L 62, 15.3.1993 s. 1
Komission päätös 94/968/ETY; (31994D0968)EYVL N:o L 371, 31.12.1994, s. 36

Asia
SALMONELLAVALVONTA TEURASTAMOSSA JA LEIKKAAMOSSA

1 §

Asetuksen soveltamisala

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tässä asetuksessa ja sen liitteissä säännökset teurastamossa ja leikkaamossa suoritettavasta salmonellavalvonnasta. Valvonta perustuu Euroopan yhteisön komission hyväksymään Suomen salmonellavalvontaohjelmaan. Asetus koskee nautojen ja sikojen ja niistä saatavan lihan salmonellavalvontaa teurastamossa ja leikkaamossa sekä siipikarjan lihan salmonellavalvontaa leikkaamossa. Lisäksi asetus koskee salmonellatartunnan vuoksi rajoittavien määräysten alaisina olevilta tiloilta peräisin olevien nautojen ja sikojen teurastusta.

2 §

Viranomaisvalvonta ja omavalvonta

Salmonellavalvonnan viranomaisvalvonnasta vastaa teurastamoissa ja niiden yhteydessä olevissa leikkaamoissa Elintarvikeviraston tarkastuseläinlääkäri. Muissa leikkaamoissa, teurastuspaikoissa ja pienimuotoisissa leikkaamoissa viranomaisvalvonnasta vastaa kuntaan tai kuntayhtymään virkasuhteessa oleva eläinlääkäri.

Salmonellavalvonta on sisällytettävä laitoksen omavalvontajärjestelmään.

3 §

Suhde muihin säädöksiin

Tuotantotilalla suoritettavista toimenpiteistä silloin, kun teurastamossa tai teurastuspaikassa teurastetun eläimen imusolmukenäytteestä todetaan salmonellaa, säädetään salmonelloosin vastustamisesta naudoissa ja sioissa annetussa maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätöksessä nro 23/EEO/1995.

Salmonellapositiivisten siipikarjaerien ante mortem –tarkastuksesta ja teurastuksesta sekä lihan arvostelusta teurastuksen yhteydessä säädetään siipikarjan lihahygieniasta annetussa maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä nro 10/EEO/1999.

Salmonellapositiivisten nautojen ja sikojen lihan arvostelusta teurastuksen yhteydessä säädetään lihahygieniasta annetussa maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä nro 25/EEO/1996, (muut. 10/EEO/1998 ja 19/EEO/1999).

Näytteiden ottamisessa ja käsittelyssä noudatettavasta menettelystä säädetään hygienialain mukaisten näytteiden ottamisesta annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa nro 3/EEO/2001.

4 §

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1. siipikarjalla kotieläiminä pidettyjä kanoja, kalkkunoita, helmikanoja, ankkoja ja hanhia;

2. teurastuspaikalla eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta annetun asetuksen (1336/1996) 12 §:n mukaisesti nauta- ja kavioeläimiä, sikoja, lampaita ja vuohia teurastavaa pienimuotoista laitosta, jossa teurastetaan korkeintaan 20 eläinyksikköä viikossa ja 1000 eläinyksikköä vuodessa. Kavioeläimet ja täysikasvuiset nautaeläimet vastaavat 1,0 yksikköä ja muut nautaeläimet 0,50 yksikköä. Siat, joiden elopaino on yli 100 kg, vastaavat 0,20 yksikköä ja muut siat 0,15 yksikköä. Lampaat ja vuohet vastaavat 0,10 yksikköä. Alle 15 kg painavat karitsat, kilit ja pikkuporsaat vastaavat 0,05 yksikköä.

3. pienimuotoisella leikkaamolla laitosta, jossa tuotetaan korkeintaan

5 000 kg leikattua luutonta lihaa viikossa.

4. puhtausnäytteellä laitoksessa puhdistuksen ja desinfektion tehon valvomiseksi otettua näytettä työpinnoista, työtilojen lattia-, seinä- tai kattopinnoista, lattiakaivoista tai muista vastaavista kohteista.

5 §

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2001.

Tällä asetuksella kumotaan teurastamon ja leikkaamon salmonellavalvonnasta 9 päivänä toukokuuta 1995 annettu maa- ja metsätalousministeriön päätös nro 8/EEO/95. Kyseisen päätöksen 6 §:ää sovelletaan kuitenkin vuoden 2001 loppuun saakka.

Maa- ja metsätalousministeri
Kalevi Hemilä

Eläinlääkintötarkastaja
Päivi Roine

SISÄLLYSLUETTELO

sivu

LIITE 1 NÄYTTEIDEN OTTAMINEN JA TUTKIMINEN

LUKU 1 Näytteenotto teurastamossa ja teurastuspaikassa

1. Näytemäärä ja näytteenottotapa

2. Imusolmukenäytteet

3. Pintasivelynäytteet naudoista

4. Pintasivelynäytteet lihasioista ja emakoista

LUKU 2 Näytteenotto leikkaamossa ja pienimuotoisessa leikkaamossa

LUKU 3 Näytteiden käsittely

LUKU 4 Näytteiden tutkiminen

LUKU 5 Tutkimustuloksista ilmoittaminen

LUKU 6 Tietojen kokoaminen

LIITE 2 SALMONELLAN TOTEAMISEN AIHEUTTAMAT TOIMENPITEET

LIITE 3
SALMONELLATARTUNNAN VUOKSI RAJOITTAVIEN MÄÄRÄYSTEN ALAISINA OLEVILTA TILOILTA TUOTAVIEN NAUTOJEN JA SIKOJEN TEURASTUS

LIITE 4 SALMONELLATUTKIMUSLÄHETE

LUKU 1 NÄYTTEENOTTO TEURASTAMOSSA JA TEURASTUSPAIKASSA

Teurastetuista lihasioista, emakoista ja naudoista otetaan vuosittain koko maassa yhteensä vähintään 3000 imusolmukenäytettä ja 3000 ruhon pintasivelynäytettä jokaista edellä mainittua eläinryhmää kohti. Emakoiden näytemääriin sisältyvät sekä emakoista että karjuista otetut näytteet. Näytteenotto on kohdistettava Suomessa kasvatettuihin normaalisti teurastuslinjassa teurastettaviin eläimiin.

Elintarvikevirasto laatii vuosittain teurastamoita koskevan näytteenottosuunnitelman salmonellavalvontaa varten. Suunnitelmassa ilmoitetaan teurastusmääriin perustuva näytteiden määrä ja laatu teurastamokohtaisesti. Teurastamossa on otettava näytteitä näytteenottosuunnitelman mukaisesti. Näytteenoton on oltava satunnaista ja jakauduttava mahdollisimman tasaisesti koko vuoden ajalle.

Teurastuspaikassa teurastetuista naudoista, lihasioista ja emakoista on otettava kustakin eläinryhmästä vähintään kaksi imusolmukenäytettä ja kaksi pintasivelynäytettä vuodessa.

Näytteiden ottamisesta vastaa teurastamossa Elintarvikeviraston tarkastuseläinlääkäri ja teurastuspaikoissa kuntaan tai kuntayhtymään virkasuhteessa oleva eläinlääkäri.

2. Imusolmukenäytteet lihasioista, emakoista ja naudoista

Suolistuksen jälkeen otetaan ohut- ja umpisuolialueelta (ileocaecum) puhtaasti vähintään 5 imusolmuketta, jotka asetetaan samaan muovipussiin tai -purkkiin. Näytettä otettaessa on erityisesti varottava imusolmukkeiden kontaminoitumista. Muovipussi tai -purkki merkitään siten, että eläimen tunnistetiedot ja näytteenottoajankohta voidaan selvittää. Naudan tunnistetietona käytetään syntymätunnusta.

3. Pintasivelynäytteet naudoista

Näytteet otetaan lihantarkastuksessa hyväksytyistä ruhoista ennen ruhon jäähdytystä. Ruhosta otetaan kaksi pintasivelynäytettä. Pintasivelynäytteet otetaan sivelemällä yhteensä noin 1400 cm² kokoinen alue ruhossa.

Ensimmäinen pintasivelynäyte otetaan reiden sisäpinnalta, lantio-ontelosta ja reiden ulkopinnalta yhtenäiseltä noin 700 cm2 (20 cm x 35 cm) alueelta. Sivelyalue käsittää reiden ulkopintaa vain noin 5 cm levyiseltä alueelta.

Toinen pintasivelynäyte otetaan rinta- ja vatsaontelon seinämän sisä- ja ulkopinnoilta rintalastan alueelta. Sekä seinämän sisä- että ulkopinnoilta sivellään noin 5 cm levyinen alue. Siveltävä alue on kokonaisuudessaan kooltaan noin 700 cm2 (10 cm x 70cm).

Näytteenotossa käytetään kahta kosteaa sidetaitosta. Kaksi steriiliä sidetaitosta (10 cm x 10 cm) pakataan laboratoriossa muovipussiin, johon on lisätty 10 ml puskuroitua peptonivettä. Samasta ruhosta otetut molemmat näytteet laitetaan sivelyn jälkeen puhtaasti takaisin muovipussiin. Muovipussi merkitään siten, että eläimen tunnistetiedot ja näytteenottoajankohta voidaan selvittää. Naudan tunnistetietona käytetään syntymätunnusta. Näytettä otettaessa käytetään muovisia, puhtaita kertakäyttökäsineitä, jotka vaihdetaan jokaisen ruhon jälkeen.

Näytteet otetaan lihantarkastuksessa hyväksytyistä ruhoista ennen ruhon jäähdytystä. Ruhosta otetaan kolme pintasivelynäytettä. Pintasivelynäytteet otetaan sivelemällä yhteensä noin 1400 cm² kokoinen alue ruhossa.

Ensimmäinen pintasivelynäyte otetaan reiden sisäpinnalta, lantio-ontelosta ja reiden ulkopinnalta yhtenäiseltä noin 600 cm2 (15 cm x 40 cm) alueelta. Sivelyalue käsittää reiden ulkopintaa vain noin 5 cm levyiseltä alueelta.

Toinen pintasivelynäyte otetaan rinta- ja vatsaontelon seinämän sisä- ja ulkopinnoilta rintalastan alueelta. Sekä seinämän sisä- että ulkopinnoilta sivellään noin 5 cm levyinen alue. Siveltävä alue on kokonaisuudessaan kooltaan noin 600 cm2 (10 cm x 60cm).

Kolmas pintasivelynäyte otetaan päästä. Posken ulkopinnalta sivellään noin 200 cm² alue (esim. kummastakin poskesta 10 cm x 10 cm).

Näytteenotossa käytetään kolmea kosteaa sidetaitosta. Kolme steriiliä sidetaitosta (10 cm x 10 cm) pakataan laboratoriossa muovipussiin, johon on lisätty 10 ml puskuroitua peptonivettä. Samasta ruhosta otetut näytteet laitetaan sivelyn jälkeen puhtaasti takaisin muovipussiin. Muovipussi merkitään siten, että eläimen tunnistetiedot ja näytteenottoajankohta voidaan selvittää. Näytettä otettaessa käytetään muovisia, puhtaita kertakäyttökäsineitä, jotka vaihdetaan jokaisen ruhon jälkeen.

LUKU 2 NÄYTTEENOTTO LEIKKAAMOSSA JA PIENIMUOTOISESSA LEIKKAAMOSSA

Näytteenotosta vastaa teurastamon yhteydessä toimivassa leikkaamossa Elintarvikeviraston tarkastuseläinlääkäri ja muissa leikkaamoissa ja pienimuotoisissa leikkaamoissa kuntaan tai kuntayhtymään virkasuhteessa oleva eläinlääkäri.

Lihasikojen, emakoiden, nautojen ja eri siipikarjalajien lihasta otetaan näytteet erikseen eläinryhmäkohtaisesti. Näytteenoton on oltava satunnaista ja näytteet on otettava ilman ehtoja hyväksytystä alkuperältään kotimaisesta tai ulkomaisesta lihasta. Alkuperältään kotimaisesta ja ulkomaisesta lihasta otetaan näytteitä samassa suhteessa kuin niitä leikataan. Näytteet otetaan leikkaamon toiminnan aikana. Näytteeksi otetaan lihanpaloja tai leikkaamisen yhteydessä syntynyttä lihamurskaa vähintään 25 grammaa. Näyte otetaan leikkaamon tuotantolinjalta tai yksittäispöytään kiinnittyneestä lihamurskasta. Näyte otetaan puhtaasti muovipussiin tai -purkkiin.

Näytteenottotiheys

Otettavien näytteiden määrä riippuu leikkaamon eläinryhmäkohtaisesta viikottaisesta tuotannosta seuraavasti:

Eläinryhmäkohtainen tuotanto yli 100 000 kg viikossa: yksi näyte päivässä kyseistä eläinryhmää kohti.

Eläinryhmäkohtainen tuotanto 20 000 - 100 000 kg viikossa: yksi näyte viikossa kyseistä eläinryhmää kohti.

Eläinryhmäkohtainen tuotanto alle 20 000 kg viikossa: yksi näyte kuukaudessa kyseistä eläinryhmää kohti.

Pienimuotoisessa leikkaamossa otetaan lihasikojen, emakoiden, nautojen ja eri siipikarjalajien lihasta näyte vähintään kaksi kertaa vuodessa jokaisesta leikkaamossa käsiteltävästä eläinryhmästä.

LUKU 3 NÄYTTEIDEN KÄSITTELY

Näytteet toimitetaan laboratorioon mahdollisimman nopeasti. Jos näytteet lähetetään tutkittavaksi muuhun kuin teurastamon yhteydessä toimivaan laboratorioon, ne on pakattava siten, ettei niiden laatu huonone kuljetuksen aikana. Jos tutkimusta ei aloiteta tunnin kuluessa näytteiden ottamisesta, näytteet on jäähdytettävä ja niitä on säilytettävä 0C-+8C lämpötilassa. Jos näytteiden tutkiminen aloitetaan yli 3 vuorokautta niiden ottamisen jälkeen, ne on pakastettava ja niitä on säilytettävä korkeintaan -18C lämpötilassa. Näytteet on viljeltävä välittömästi sulatuksen jälkeen.

LUKU 4 NÄYTTEIDEN TUTKIMINEN

Näytteet on tutkittava laboratoriossa, jonka Elintarvikevirasto on hyväksynyt eläimistä saatavien elintarvikkeiden tutkimuksia tekevistä laboratorioista annetun maa- ja mtsätalousministeriön päätöksen (340/1998, muut. 167/20001) mukaisesti. Laboratorioon on toimitettava näytteiden mukana liitteen 4 mukainen lomake tai muutoin ilmoitettava liitteessä mainitut tiedot. Tutkimus on tehtävä ISO 6579;1993 -menetelmällä tai NMKL –menetelmällä N:o 71, 4.painos, 1991 tai muulla Euroopan yhteisön komission tähän tarkoitukseen hyväksymällä menetelmällä. Tutkimuksen suorittaneen laboratorion on toimitettava kaikki eristämänsä salmonellakannat Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitokseen tuloksen varmistamista ja tyypitystä varten. Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitokseen on toimitettava varmistettavaksi lähetettävien viljelmien mukana liitteen 4 mukainen lomake tai muutoin ilmoitettava liitteessä mainitut tiedot.

LUKU 5 TUTKIMUSTULOKSISTA ILMOITTAMINEN

Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen on ilmoitettava positiivisen salmonellatutkimustuloksen varmistumisesta välittömästi laitokselle, laitosta valvovalle viranomaiselle ja laitoksen sijaintipaikan läänineläinlääkärille. Naudan ja sian imusolmukenäytteen tutkimustuloksesta on lisäksi ilmoitettava tuotantotilan sijaintikunnan kunnaneläinlääkärille.

LUKU 6 TIETOJEN KOKOAMINEN

Elintarvikevirasto antaa laboratorioille ohjeet näytteenottoa ja tutkimustuloksia koskevien tietojen toimittamisesta. Elintarvikeviraston on koottava laboratorioiden toimittamat tiedot näytteenotosta ja tutkimustuloksista sekä toimitettava niistä yhteenveto maa- ja metsätalousministeriölle kuukausittain.

Teurastamon, teurastuspaikan, leikkaamon ja pienimuotoisen leikkaamon valvonnasta vastaavan eläinlääkärin on pidettävä kirjaa näytteenotosta ja tutkimustuloksista ja toimitettava näitä koskevat tiedot lääninhallitukselle neljännesvuosittain. Lääninhallituksen on toimitettava kokoamansa tiedot edelleen Elintarvikevirastolle.

Jos teurastamossa tai teurastuspaikassa otetussa ruhon pintasivelynäytteessä tai leikkaamossa tai pienimuotoisessa leikkaamossa otetussa lihanäytteessä todetaan salmonellaa, laitoksen on pyrittävä selvittämään kontaminaation lähde. Lisäksi laitoksen on selvitettävä kontaminaation laajuus lisämäällä näytteenottoa ja tehostettava pesu- ja desinfektiotoimenpiteitä. Laitoksen on sisällytettävä omavalvontajärjestelmäänsä suunnitelma salmonellan toteamisen aiheuttamasta lisätystä näytteenotosta ja puhdistustoimenpiteistä.

Teurastamossa tai leikkaamossa näytteenottoa on lisättävä siten, että tutkimustuloksen varmistumista seuraavan viiden työpäivän aikana otetaan yhteensä vähintään 59 näytettä. Lisättyyn näytteenottoon on sisällytettävä salmonellan esiintymistä selvittäviä puhtausnäytteitä ja ruhojen pintasivelynäytteitä tai lihanäytteitä. Jos näiden 59 näytteen joukossa on yksi tai useampia positiivisia näytteitä, näytteenottoa jatketaan ottamalla jälleen vähintään 59 näytettä viiden seuraavan työpäivän aikana.

Teurastuspaikassa tai pienimuotoisessa leikkaamossa näytteenottoa näytteenottoa on lisättävä siten, että tutkimustuloksen varmistumista seuraavan viiden työpäivän aikana otetaan jokaisena päivänä vähintään yksi näyte. Lisätty näytteenotto kohdistetaan siihen eläin- ja näytelajiin, josta positiivinen tulos saatiin. Lisäksi näytteenottoon sisällytetään puhtausnäytteitä salmonellan varalta. Jos näytteiden joukossa on yksi tai useampia positiivisia näytteitä, näytteenottoa jatketaan ottamalla jälleen vähintään yksi näyte jokaisen seuraavan viiden työpäivän aikana.

Jos tutkituissa näytteissä todetaan salmonellaa toistuvasti, laitoksen on ryhdyttävä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi ja varmistettava omavalvontajärjestelmänsä toimivuus.

Kliinisesti terve eläin, jonka ulostenäytteessä ei ole todettu salmonellaa, otetaan teurastettavaksi normaalisti teurastuslinjassa.

Ulostenäytteen perusteella salmonellatartunnan saaneiksi todetut kliinisesti terveet eläimet on teurastettava normaalissa teurastuslinjassa tarkastuseläinlääkärin ohjeiden mukaisesti päivän päätteeksi tai erillisessä sairasteurastusosastossa. Näistä eläimistä voidaan tarvittaessa ottaa lihasnäyte salmonellatutkimusta varten.

Teurastamoon ei saa ottaa teurastettavaksi sellaisia lihasikoja, emakoita tai nautoja, joiden ulostenäyte on positiivinen ja joilla on salmonellan aiheuttamia kliinisiä oireita.

                                                                                                     DN:o ______________________________

SALMONELLATUTKIMUS ELINTARVIKEVIRASTON HYVÄKSYMÄSSÄ LABORATORIOSSA (teurastamot ja leikkaamot)

¨ Keskuslaboratorio        ¨ Kuopion aluelaboratorio ¨ Oulun aluelaboratorio ¨ Seinäjoen aluelaboratorio

00581 Helsinki              70701 Kuopio               90101Oulu                     60101 Seinäjoki

Osoite linja-autolla lähetettäessä:EELA,Matkahuolto, laboratorion sijaintikaupunki