METSOn SEURANTA JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Ekologisten, sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten seuranta

Kokonaisarvio METSOn ekologisista, sosiaalisista ja taloudellista vaikutuksista julkistettiin 3.11. 2006. Painettu julkaisu ilmestyy vuoden 2007 alussa. Arviointi on osa Kansallinen metsäohjelman 2010 seurantaraporttia.

Arvioinnin pohjalta valmistellaan uusi monimuotoisuuden toimenpide- ja rahoitusohjelma, joka kattaa koko Suomen, mutta painottuu Etelä-Suomeen. Ohjelman valmistelu käynnistettiin heti arvioinnin valmistuttua ja se on tarkoitus viedä valtioneuvoston hyväksyttäväksi yhdessä kansallisen metsäohjelman tarkistuksen kanssa syksyllä 2007.

Arvioinnin ja seurannan toteutus

Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan maa- ja metsätalousministeriö vastasi metsäneuvoston tukemana METSO-ohjelman kokonaisuuden seurannasta ja arvioinnista. Ympäristöministeriö antoi Suomen Ympäristökeskukselle toimeksiantona ohjelman ekologisten vaikutusten seurannan koordinoinnin ja maa- ja metsätalousministeriö Metsäntutkimuslaitokselle taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten seurannan. Yhteistyötä METSOn seurannan yhteydessä tehtiin myös Suomen biologista monimuotoisuutta koskevan kansallisen toimintaohjelman 1997–2005 monimuotoisuusvaikutusten arviointiryhmän kanssa.

METSOn toimenpiteiden ekologisten, sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten seurannan lähtökohtana olivat Metso-työryhmän määrittelemät ekologiset, taloudelliset ja kulttuuri-sosiaaliset arviointikriteerit, jotka kattavat monia aihepiirejä monimuotoisuusvaikutuksista, metsien kulttuurisesta merkityksestä ja monikäytön edellytyksistä alueellisiin työllisyys- ja kansantaloudellisiin vaikutuksiin. METSOn toimenpiteet poikkeavat toisistaan lähtökohtaisesti; toiset tähtäävät monimuotoisuuden turvaamiseen laajentamalla suojelualueverkostoa, kehittämällä nykyisten suojelualueiden hoitoa tai vaikuttamalla talousmetsien luonnonhoitoon, toiset taas parantavat tietotasoa tai toteutuksen taloudellisia edellytyksiä. Vapaaehtoisuus on keskeisenä teemana METSOn keinovalikoimissa. Vaikutusten seuranta ja arviointi on siksi varsin monisäikeinen tehtävä ja se toteutettiin räätälöiden METSOn eri osahankkeille.

Vaikutusten seuranta ja arviointi tehtiin METSO-hankkeilta kerättävää itsearviointitietoa (Itsearviointilomakkeet), tilastotietoa, tutkimustuloksia sekä kokeiluhankkeista (luonnonarvokauppa, metsäluonnon monimuotoisuuden yhteistoimintaverkosto, tarjouskilpailu) kertyviä kohdetietoja ja yhteenvetoja hyväksi käyttäen. Tulokset julkaistiin ensimmäisessä väliraportissa.

Helmikuussa 2005 järjestettiin Suomen ympäristökeskuksessa Helsingissä tutkijaseminaari, jossa eri tieteenalojen tutkijat keskustelivat tutkimuksen roolista ja mahdollisuuksista tukea METSOn seurantaa ja arviointia. Tutkijoiden näkemyksiä ja asiantuntija-arvioita METSO-ohjelmasta, sen toteutuksesta ja seurannasta kartoitettiin myös kyselylomakkeen avulla.

Vuonna 2005 haastateltiin Metsähallituksen METSO-hankkeiden vastuuhenkilöitä sekä kokeiluhankkeiden vastuuhenkilöitä. Myös sidosryhmien edustajien näkemyksiä METSOsta ja sen seurannasta kartoitettiin.

Tavoitteena oli myös kehittää luonnonsuojelubiologisia kriteereitä sekä yhtenäistää menetelmiä eri hankkeissa tehtävissä lajistoselvityksissä. Lisäksi lajistotiedon kattavuutta pyrittiin täydentämään otantatutkimuksella vuoden 2005 aikana.

Toinen väliraportti (tammikuu 2006) käsittelee sidosryhmien ja tutkijoiden näkemyksiä METSO-ohjelmasta ja kolmas väliraportti (syyskuu 2006), METSO-hankkeiden vastuuhenkilöiden kokemuksia hankkeiden toiminnasta, vaikutuksista ja kehittämistarpeista.

Arvioinnissa keskeisiä tutkimushankkeita ovat olleet mm. maa- ja metsätalousministeriön MOSSE-tutkimusohjelman ja ympäristöministeriön Ekotehokas yhteiskunta -tutkimusohjelman hankkeet. Metsäntutkimuslaitoksessa vuonna 2005 alkanut tutkimusohjelma Metsien monimuotoisuuden suojelun yhteiskunnalliset vaikutukset (TUK) tuottaa myös arvokasta tutkimustietoa, jota arvioinnissa hyödynnettiin ja voidaan edelleen hyödyntää seurannassa. Koska METSOn monien toimenpiteiden vaikutukset näkyvät vasta pitkällä aikavälillä tai pilottihankkeina kokeiltavien toimenpiteiden käytön yleistyessä, on tutkimushankkeiden tuottamilla tuloksilla, malleilla ja skenaariolla tärkeä rooli eri toimenpiteiden vaikutuksia ja soveltuvuutta arvioitaessa. Seurantaa toteuttava tutkijaryhmä onkin seurantatyön aikana eri tutkimus- ja toimijatahojen kanssa jatkuvasti yhteistyössä.

Seuranta on suunniteltu siten, että se tuottaa tietoa myös hankkeiden pidemmän aikavälin vaikutuksista ja tukee tutkimustiedon tarpeiden määrittelyä.

Lisätietoja

Mikko Kuusinen, YM, puh. 09 160 39350, mikko.kuusinen@ymparisto.fi
Marjukka Mähönen, MMM, puh. 09 160 54727, marjukka.mahonen@mmm.fi
Paula Horne, Metla, puh. 010 211 2220, paula.horne@metla.fi
Kimmo Syrjänen, SYKE, 09 40300 746, kimmo.syrjanen@ymparisto.fi