Teemu Rintala:
SUOMEN LUTEET - UHANALAISUUS, LEVINNEISYYS, ELINTAVAT JA
MÄÄRITYS
Työryhmän
muut jäsenet: Veikko Rinne,
Turun yliopisto ja Saana
Kataja-aho, Jyväskylän yliopisto
 Luteet ovat yksi heikoimmin tunnettuja
hyönteislahkoja. "Niiden
maine on suotta huono, sillä ainoan ihmisen verta imevän
lajin, lutikan, lisäksi Suomesta
tavataan 500 toinen toistaan kauniimpaa ja elintavoiltaan
mielenkiintoista lajia", sanoo hankkeen
vastaava tutkija Teemu Rintala Keski-Suomen
ympäristökeskuksesta. Tutkimushanke kuuluu
ympäristöministeriön rahoittamaan Puutteellisesti tunnettujen
metsälajien tutkimusohjelmaan (2003-2007), josta käytetään
lyhennettä PUTTE.
Hankkeen aikana Suomesta on löydetty muutamia uusia
ludelajeja. Lisääntynyt tieto hyödyntää myös luteiden
uhanalaisuuden arviointia.
Vaikka luteita on tutkittu Suomessakin jo vuosikymmenten
ajan, eivät harrastajamäärät ole koskaan olleet esimerkiksi
perhosharrastajien tasolla. Luteiden levinneisyys, elintavat
ja uhanalaisuuden syyt ovatkin olleet varsin puutteellisesti
tunnettuja.
"Suomen luteet" on kirjahanke, jossa
kootaan Suomessa esiintyvien lajien levinneisyystiedot,
elintavat ja määrityskaavat nykyaikaiseksi korkeatasoiseksi
määritysoppaaksi. Hankkeen aikana harrastajilta on kerätty
laajasti uutta tietoa luteiden levinneisyydestä ja
elintavoista. Vuosien 2005-2006 aikana levinneisyystiedot ovat
karttuneet yhteensä lähes 18 000
havainnolla. Luteiden ekologiatietoja on selvitetty
kirjallisuuden ja artikkeleiden perusteella aina 1800 –luvulle
ulottuvista julkaisuista lähtien. Luteiden määritystä
helpottavat paitsi uudistetut määrityskaavat myös
korkeatasoiset määrityskuvat. Kirjaa elävöittävät sekä
luonnossa otetut lajikuvat että elinympäristökuvat. Kirjahanke
on piristänyt selvästi luteiden harrastusta ja
lajistoselvitystyötä. Hankkeen aikana Suomesta on löydetty
muutamia uusia ludelajeja ja lisääntynyt tieto hyödyntää myös
luteiden uhanalaisuuden arviointia. Valmistuvasta kirjasta on
tavoitteena tehdä pätevä tietolähde ympäristöalan tutkijoille
ja viranomaisille, mutta sen toivotaan olevan myös innoittaja
luonnosta ja hyönteisistä kiinnostuneille lapsille ja
nuorille.
Harvinainen virtalude elää hapekkaiden
virtavesien pohjakivikoissa. Kuva (c): Teemu
Rintala.
Lisätietoja:
Teemu Rintala,
Keski-Suomen ympäristökeskus, Tutkimus- ja kehittämisyksikkö,
PL 110, 40101 Jyväskylä.
teemu.rintala(at)ymparisto.fi,
p.
040-824
3286. |
