Gergely Várkonyi:
LAHOPUUHYÖNTEISTEN ISÄNTÄ-LOINEN –RAVINTO-VERKOT JA NIIDEN SUKKESSIO LUONNONMETSISSÄ

Gergely Várkonyin PUTTE-tutkimusohjelmaan kuuluvassa hankkeessa on talletettu tähän mennessä n. 8500 erää hyönteisnäytteitä, joita määrittää parhaillaan kansainvälinen joukko asiantuntijoita. Kovakuoriaisten määritys on ehtinyt pisimmälle – tähän mennessä on kertynyt yli 140 lajia ja arviolta 6000 yksilöä. Kovakuoriaisten lisäksi tutkittavia hyönteisryhmiä ovat  sääskiheimot, lahopuukäärpäset, kätköpistiäiset sekä jäytiäiset. - Hankkeella on merkittävä työllistävä vaikutus paikallisesti, sillä työllisyysvaroin palkatun työvoiman määrä on yltänyt vuosittain jopa 60 henkilötyökuukauteen, kertoo tutkija johtamastaan hankkeesta.

Hankkeessa tutkitaan lahopuulla elävien hyönteisyhteisöjen rakenteen riippuvuutta lahopuun laadusta, mm. puulajista, puun osasta ja lahoasteesta. Tutkimusalueemme sijaitsevat Kainuun komeimmissa vanhoissa metsissä: Ulvinsalon luonnonpuistossa, Elimyssalon suojelualueella, Juortanansalon-Lapinsuon soidensuojelualueella, Hiidenportin kansallispuistossa ja Paljakan luonnonpuistossa sekä keskellä laajempaa aarnimetsäaluetta Kostamuksen metsäpiirissä Venäjän Karjalassa. Puulajeiksi valittiin pohjoisen havumetsävyöhykkeen tärkeimpiä puulajeja: mänty, kuusi, rauduskoivu ja haapa. Vuonna 2003 kaadettiin 20 järeää puuta kutakin puulajia kaikilla tutkimusalueilla, yhteensä 480 runkoa – näin laajaa ja systemaattista koeasetelmaa ei tiettävästi ole koskaan aiemmin käytetty lahopuuhyönteistutkimuksessa. Tutkimuspuiden vähimmäisetäisyydeksi toisistaan valittiin 100 metriä, jotta metsän rakenne säilyisi muuttumattomana. Jokaisesta tutkimuspuusta on otettu oksa-, latva-, keskirunko- tai tyvipölkkynäyte kerran vuodessa v. 2004 alkaen siten, että näitä näytteitä kertyi kutakin puulajia ja tutkimusaluetta kohti tasainen määrä. Näytteet on kuljetettu maastosta Ystävyyden puiston tutkimuskeskuksen tiloihin Kuhmoon, missä jokaisen näytteen puolikkaasta on kasvatettu ulos hyönteiset ja toisesta puolikkaasta on välittömästi tallennettu hyönteisten eri kehitysvaiheet. Hyönteisistä osa käyttää ravintonaan lahoavaa puuta tai sillä kasvavaa sienirihmastoa, osa on näiden lajien saalistajia tai parasitoideja, so. hyönteisiä jotka kehittyvät aikuisiksi syömällä elävältä toista hyönteistä tai hämähäkkieläintä. Näytteen toisesta puolikkaasta kasvatettujen aikuisten hyönteisten loinen-isäntä –suhteet voidaan varmistaa toisessa näytepuolikkaassa olevien loisittujen isäntätoukkien avulla. Eri kehitysvaiheiden määrityksessä voidaan käyttää molekyylimenetelmiä, etenkin muuntelevien geenien sekventointia. Tutkimuspuiden sienilajisto on inventoitu v. 2004 ja toinen inventointi suoritetaan kuluvana vuonna. Tutkimuspuiden ympäristöstä on lisäksi kattavasti selvitetty sekä elävän että lahopuuston rakennetta - näitä taustamuuttujia käytetään lahopuuhyönteisten esiintymisen tilastollisissa analyyseissa.

Tutkimusaineiston avulla voidaan kuvailla eri puulajeilla ja puun eri osissa elävien hyönteisten muodostamia yhteisöjä ja niissä tapahtuvia muutoksia puun lahoamisen myötä. Lisäksi voidaan selvittää, mitkä metsikön puustotekijät selittävät eri lajien esiintymistä. Lajienvälisten ekologisten suhteiden jäljille päästään mm. tutkimalla kasvatettujen parasitoidien isäntäuskollisuutta.

Hankkeessa on talletettu tähän mennessä n. 8500 erää hyönteisnäytteitä, joita määrittää parhaillaan kansainvälinen joukko asiantuntijoita. Kovakuoriaisten määritys on ehtinyt pisimmälle – tähän mennessä on kertynyt yli 140 lajia ja arviolta 6000 yksilöä. Muiden ryhmien osalta arvioita ei vielä voida antaa. Kovakuoriaisten lisäksi tutkittavia hyönteisryhmiä ovat lahopuusääsket ja -kärpäset, kätköpistiäiset ja jäytiäiset. Jälkimmäisten habitaatinvalinnasta on saatu uutta tietoa tämän projektin puitteissa.

Hanke on vuosittain myönnettävän rahoituksen varassa – mikäli määrärahoja riittää, sitä voidaan jatkaa vuosikymmeniksi eteenpäin. Oleellista olisi jatkaa tutkimusta vähintään vuoteen 2012 saakka, jolloin kaikki tutkimusrungot ehtisivät kolmanteen lahoasteeseen, jossa runkojen sienettyminen alkaa vähitellen kaventaa hyönteisten elinmahdollisuuksia. Hankkeella on merkittävä työllistävä vaikutus paikallisesti, sillä työllisyysvaroin palkatun työvoiman määrä on yltänyt vuosittain jopa 60 henkilötyökuukauteen.

Lisätietoja:

Gergely Várkonyi, Kainuun Ympäristökeskus, Ystävyyden puiston tutkimuskeskus, Lentiirantie 342 B, 88900 Kuhmo, puh. 050-3520883.