VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA

Viestintästrategia 2003-2007

Visio

Arvot

Toimintaperiaatteet

Avaintavoitteet

Seuranta

Viestinnän kehittäminen

Viestinnän vastuut

"Valtion ravitsemusneuvottelukunta on osaava, innokas ja arkailematon keskustelija ja vaikuttaja ravitsemuskysymyksissä"

1. Asiantuntevuus

   Ravitsemusneuvottelukunnan viestinnässä asiantuntevuus merkitsee viestien luotettavuutta, ajankohtaisuutta, ajantasaisuutta, jopa ennakoivuutta. Tiedotteet, kannanotot ja suositukset perustuvat aina parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon. Jäsenten monialaisuus takaa viestinnän asiantuntevuutta.

    

2. Aloitteellisuus

   Ravitsemusneuvottelukunta nostaa keskusteluun ravitsemuksen ajankohtaisia kysymyksiä ja esittää päättäjille tarvittavia toimenpidesuosituksia.

    

3. Riippumattomuus

   Ravitsemusneuvottelukunnan viestintä on riippumatonta, koska neuvottelukunta on valtioneuvoston asettama ja koska sen jäsenet ja toimijatausta kattavat koko ruokaketjun. Konsensushakuinen toimintatapa ja pätöksenteko estävät yksipuolisen tai puolueellisen viestinnän.

    

4. Vuorovaikutteisuus

   Asioista ja hankkeista viestitään avoimesti sidosryhmille jo niiden valmisteluvaiheessa. Vuorovaikutusta auttaa neuvottelukunnan tunnettavuus, sen asiantuntijoiden helppo saavutettavuus ja niistä kehittyvä halukkuus yhteistyöhön neuvottelukunnan kanssa.

Viestinnässään valtion ravitsemusneuvottelukunta pyrkii ennakoivaan, ajan hermolla elävään ja verkostoituvaan työotteeseen. Viestinnän keskeiset toimintaperiaatteet ovat:

1. Viestinnällään valtion ravitsemusneuvottelukunta kannustaa ja tukee toimijoita ravitsemussuositusten käytännön toteuttamisessa väestön terveyden edistämiseksi.

   Neuvottelukunnan päätehtävä on seurata kansanravitsemuksen tilaa ja antaa ravitsemussuosituksia Viestinnän tehtävänä on tukea neuvottelukunnan päämääriä ja tavoitteita.

    

2. Valtion ravitsemusneuvottelukunta tarjoaa aktiivisesti tietoa oikeasta ravitsemuksesta.

   Aktiivisella viestinnällä neuvottelukunta lunastaa asiantuntijan asemansa ravitsemusviestinnän markkinoilla.

    

3. Viestintä nostaa esille ajankohtaisia ravitsemuskysymyksiä.

   Asiantuntemuksensa perusteella neuvottelukunta kykenee nostamaan keskusteluun ja tuomaan päättäjien tietoisuuteen ravitsemuksen liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä. Viestinnällä voidaan jouduttaa tarvittavia toimenpiteitä.

    

4. Viestinnässä hyödynnetään olemassa olevia verkostoja

   Neuvottelukunnan viestinnän voimavara on ravitsemuksen ja terveyden alueilla toimiva laaja asiantuntijoiden verkosto. Viestinnässä kehitetään yhteistyötä verkostoon kuuluvien kanssa.

1. Toimintaohjelman painopistealueiden viestinnällinen tukeminen

   Viestinnän päätehtävänä on tukea neuvottelukunnan itselleen asettamia tavoitteita

    

2. Neuvottelukunnan toimenpiteiden tehokkaampi viestiminen

   Neuvottelukunnan toimista ja kannanotoista on tiedotettu lehdistötiedotteella. Sanoman perillemeno varmistetaan käyttämällä viestinnän keinojen ja välineiden kirjo tehokkaammin.

    

3. Neuvottelukunnan tunnettavuuden parantaminen

   Ilman tunnettavuutta on vaikea lunastaa paikkaansa asiantuntijana ja haluttuna yhteistyökumppanina.

   Neuvottelukunnalla on pitkä historia, mutta niukat resurssit. Siksi sen jäsenet, toimintaperiaatteet ja –tavoitteet ovat jääneet vieraiksi ravitsemuskentän laajalle toimijakunnalle.
    

Seurannalla hankitaan palautetta viestinnän onnistumisesta ja vaikuttavuudesta. Seuranta on viestinnän jatkuvan parantamisen väline.

1. Itsearviointi

   Kulloisenkin viestintätapahtuman jälkeisessä kokouksessa neuvottelukunnan jäsenet arvioivat viestinnän onnistumisen. Vuotuinen onnistuminen arvioidaan vuoden viimeisessä kokouksessa.

    

2. Mediaseuranta

   Mediaseuranta ostopalveluna on liian kallista neuvottelukunnan resursseihin. Neuvottelukunnan jäsenet seuraavat kukin työnsä puolesta eri viestintävälineitä ja voivat samalla seurata myös ravitsemusneuvottelukuntaa koskevaa viestintää ja antaa siitä palautetta neuvottelukunnan kokouksissa.

    

3. Strategian arviointi ja suuntaaminen vuosittain

   Viestintästrategian linjausten ja aikataulujen tarkistaminen toteutetaan toimintasuunnitelman teon yhteydessä.

    

4. Kotisivujen palautteet

   Kotisivun palautekommentit ja kysymykset antavat suuntaviivaa viestinnälle.

    

5. Sidosryhmäkysely strategiakauden lopussa

   Viestinnän avaintavoitteiden saavuttaminen mitataan sidosryhmäkyselyn avulla. Kyselyn tulokset toimivat pohjana strategian uudistamiselle.

Neuvottelukunta käsittelee viestinnästä kootun palautteen ja päättää sen pohjalta kehittämistoimista. Viestinnän avaintavoitteet tarkistetaan vuosittain toimintasuunnitelman teon yhteydessä.

Neuvottelukunnan puheenjohtajalla (ja pääsihteerillä) on päävastuu viestinnästä. Neuvottelukunnan julkisista kannanotoista ja tiedotteista päättää neuvottelukunta työvaliokunnan (pääsihteeri) esitysten pohjalta. Viestinnän tarpeisiin kootulla asiantuntijoiden verkostolla on valta puhua ravitsemusneuvottelukunnan nimissä oman asiantuntemuksensa alueella. Pääsihteerin vastuulla on neuvottelukunnan päivittäisen viestintätarpeen hoitaminen. Neuvottelukunnan jäsenten vastuulla on edistää omissa tausta- ja sidosorganisaatioissaan neuvottelukunnan suosituksia ja toimenpideohjelmia.

Päivitetty 30.03.2006