Ohjelmatyö jatkuu

Työ Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman parissa jatkuu edelleen tiiviisti komission kanssa. Tunnettua on, että EU:n myllyt ovat hitaat ja jauhavat sitkaasti. Vasta viimeisen kuukauden ajan ohjelmamme on ollut täysitehoisesti kaikkien pääosastojen käsittelyssä, joten kirjeen- ja tiedonvaihto on tiivistynyt ja johtanut tekstien jatkuvaan tarkentamiseen. Alueellisten toimenpiteiden yhteensovitus muiden rahastojen ja toimien kanssa täsmentyy yhä, minkä lisäksi tukijärjestelmien pieniä yksityiskohtia vielä tarkennetaan. Erityisesti ympäristönäkökulma on juuri nyt esillä.

Manner-Suomen ohjelmalle visuaalinen ilme

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmalle on suunniteltu visuaalinen ilme. Ilme muodostuu yksittäisestä elementistä, jota tullaan käyttämään kaikessa ohjelmaviestinnässä. Ilmeen tekijäksi valittiin tarjouskilpailun perusteella Recommended Finland Oy, ja sen suunnitteli graafinen suunnittelija Timo Kuoppala.

Maaseutuverkostolle verkostoyksikkö

Suomeen luodaan maaseutuverkosto Manner-Suomen kehittämisohjelman toimijoille. Se kokoaa yhteen kaikki maaseudun kehittämistyöhön ja maaseudun kehittämisohjelmiin osallistuvat viranomaiset, järjestöt ja kansalaistoimijat. Verkostoa koordinoi perusteilla oleva maaseutuverkostoyksikkö, joka tuottaa verkoston tarvitsemia palveluja. Verkostoyksikkö on itsenäinen, mutta se toimii kiinteässä yhteydessä maa- ja metsätalousministeriöön ja perustettavaan Maaseutuvirastoon. Verkostoyksikön perustamisesta säätää komission asetus.

Luontaishoitoa eläinten ehdoilla

Myös eläimiä voi hoitaa luontaishoidoilla kuten vyöhyketerapialla ja homeopaattisilla lääkkeillä. Jaana Mäntylä kouluttautui alalle ja perusti Ylivieskaan alueen ensimmäisen eläinten luontaishoitolan Janarandan. Yrittäjä sai LEADER+ -ohjelmasta rahoitusta sekä esiselvityksen tekoon että yrityksen kehittämiseen ja investointeihin. Tulevaisuuden suunnitelmissa on toimitilojen laajentaminen, lisäkouluttautuminen ja itsekin kouluttajaksi ryhtyminen.

Rakennetukijärjestelmiä uudistetaan

Maatilojen investointitukia ja nuorten viljelijöiden aloitustukia on haettu runsain määrin sen jäl-keen, kun tuen ehtoja muutettiin vuoden 2003 lopussa tehdyn 141-ratkaisun mukaisiksi. Tukitasot ovat olleet nyt muutaman vuoden ajan aiempaa korkeammat: lypsy- ja lihakarjanavettojen, lampo-loiden ja vuohinavetoiden rakentamiseen on mahdollista saada enimmillään hyväksyttävistä kustan-nuksista laskien 65-70 prosenttia tukea ja moniin muihin kotieläin- ja kasvihuonetalouden rakenta-misinvestointeihin 50-60 prosenttia. Maatalouden investointipaineita puretaan merkittävästi meneil-lään olevalla 141-kaudella 2004–2007.

Maaseutupoliittinen erityisohjelma 2007-2010 hyväksytty

Valtioneuvosto hyväksyi 22. helmikuuta maaseutupoliittisen erityisohjelman vuosille 2007–2010. Ohjelma sisältää päätökset tulevien vuosien maaseutupoliittisista linjauksista. Erityisohjelma on hallituksen näkemys laajan maaseutupolitiikan keskeisistä haasteista ja tavoitteista eri hallinnonaloilla. Lopputulokseen voi olla tyytyväinen, vaikka osasta toimenpiteitä puuttuvat konkreettiset tavoitteet. Toimenpiteiden toteuttaminen vie kuitenkin monia asioita parempaan suuntaan maaseudun elinvoiman kannalta.

Hankeryhmä esitti rahoitettavaksi 67 valtakunnallista hanketta

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän hankeryhmä on käsitellyt hakemukset, jotka saapuivat maa- ja metsätalousministeriön vuoden 2007 valtakunnalliseen maaseudun tutkimus- ja kehittämishankehakuun. Hankeryhmä esitti rahoitettavaksi kaikkiaan 67 hanketta.

Uudet teema- ja työryhmät

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä päätti kokouksessaan 13. helmikuuta perustaa kaksi uutta teemaryhmää sekä jatkaa kaupungin ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmän toimikautta. Uudet teemaryhmät keskittyvät yrittäjyyteen ja luonnontuotealaan.

OECD arvioi Suomen maaseutupolitiikkaa

OECD tekee maatutkinnan Suomen maaseutupolitiikasta. Samanaikaisesti tehdään maatutkinnat myös Espanjan, Alankomaiden ja Skotlannin maaseutupolitiikasta. Ensimmäinen Suomen maaseutupolitiikan maatutkinta tehtiin vuonna 1994, ja se oli samalla myös ensimmäinen OECD:n jäsenvaltionsa maaseutupolitiikasta tekemä tutkinta.