Suomen maaseudun kehittämisstrategia saatettiin vihdoin 4.8. virallisesti komissioon. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma rahoituskaavailuineen on myös siellä. Ohjelman kansallisesta rahoituksesta muodostui loppuvaiheessa valitettavasti sellainen kamppaus, jossa niin maaseudun kuin maataloudenkin laajemmat tulevaisuuden tarpeet jäivät taka-alalle. Ympäristötoimiin varoja onneksi löytyi, mutta linjojen 1, 3 ja 4 kansallinen rahoitus on strategiaryhmän ja ministeriön esitystä vähäisempää. Niukempaa se on myös nykykauden ohjelmiin verrattuna.
Kasvihuonerakentaminen jatkuu vilkkaana ja suuria investointeja tehdään aiempaa enemmän. Myönteisiä investointitukipäätöksiä tehtiin viime vuonna noin 200 rakentamishankkeesta, joiden hyväksytty kustannusarvio oli yhteensä noin 27 miljoonaa euroa. Hakemusten määrä lisääntyi noin puolella 2000-luvun alkuvuosiin nähden. Kustannusarvioiden perusteella mitaten kasvua oli noin 70 prosenttia.
MMM on teettänyt selvityksen Tekemällä oppii – EU-osarahoitteiset maaseudun kehittämishankkeet nuorten elinolojen vahvistajina. Selvityksessä etsittiin erityisesti keinoja innostaa nuoria kehittämään maaseutua. Kyselytutkimuksen avulla tehdyn selvityksen kohteena oli hanketyö.
Selvityksen mukaan toimintaryhmät ovat aktivoineet tehokkaasti maaseudun nuoria. Nuorisohankkeita on ohjelmakaudella 2000-2006 ollut suhteellisesti eniten LEADER+ -alueilla. Etenkin alle täysi-ikäisten tarpeet tulisikin tunnistaa jo siinä vaiheessa, kun hankkeita vasta suunnitellaan.
Pienten yritysten aiempaa tiiviimpi yhteistyö ja yrittäjien ammattitaidon kasvu ovat lisänneet maaseutuyrittäjyyttä Pohjois-Karjalassa. Siihen on myös saatu aiempaa enemmän näkyvyyttä. Luotsi-maaseutumatkailun verkostojen pilottihankkeista jäi elämään viisi matkailun, käsityön ja elintarvikkeiden jatkojalostuksen yritysverkostoa sekä neljä pyöräilyn alueverkostoa. Luotsin synnyttämät yritysverkostohankkeet mahdollistivat toiminnan, joka lähti paikallisten yrittäjien kiinnostuksen kohteista. Lisäksi hankkeet loivat hyvät edellytykset yhteistyölle maakunnan muiden toimijoiden kanssa.
Irlannin metsistä noin 60 % on nopeakasvuista Sitkankuusta. Sitkankuusta oli käytetty lähinnä lämmityspuuna sekä raakapuuna rakennustyömailla, kun Irlannin Wicklown alueen ja eteläpohjalaisen Suupohjan alueen LEADER+ -yhteistyö käynnistyi pilottihankkeella kesällä 2001. Suupohjalaisilla oli takanaan vuosien kokemus puun lämpökäsittelystä, kun he tuolloin vierailivat Wicklowssa keskustelemassa yhteistyöstä.
Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n Leader+ -hankkeen Huonekalualan Irlannin hanke on nyt päättymässä. Yhteistyö on ollut hedelmällistä, ja tällä hetkellä kartoitetaankin uusia yhteistyömahdollisuuksia Wicklown ja Suupohjalaisten yritysten välillä. Hankkeen irlantilaisena osapuolena on ollut Wicklow LAG ja Wicklow Rural Partnership Ltd. Suomalaisena tarkkailijana on toiminut Aisapari ry.

Vastaavat päätoimittajat ylitarkastaja Sirpa Karjalainen (alueohjelmien uutiset) ja pääsihteeri Eero Uusitalo (maaseutupolitiikan uutiset).
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) ja Eräjärven kehittämisyhdistys (EKY) järjestivät 19.–20.6.2006 Orivedellä seminaarin, jossa käsiteltiin ajankohtaista maaseutupolitiikkaa. Oriveden helteisiin oli saapunut satakunta osallistujaa, joukossa kahdeksan maaseutuprofessoria. Esitysten ohella ehdittiin myös nauttia lämminneistä uimavesistä.
Maassamme valmistellaan parhaillaan maaseutupoliittista erityisohjelmaa vuosille 2007-2010. Se on maaseutupoliittisen kokonaisohjelman poliittinen osa, joka sisältää valtionhallinnon linjaukset ja päätökset maaseudun kehittämisestä. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma on yksi neljästä alueiden kehittämislain mukaisesta erityisohjelmasta, ja se toimii maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimintaohjelmana. Kokonaisohjelma ja sen pohjalta laadittava erityisohjelma keskittyvät laajaan maaseutupolitiikkaan, eli toimiin, joilla eri hallinnonalat vaikuttavat maaseutuun.
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä on perustamassa uutta teemaryhmää, jonka alana ovat luonto- ja maisemapalvelut. Niillä tarkoitetaan toimia, jotka liittyvät luonnon ja kulttuurimaiseman hoitoon. Luonto- ja maisemapalvelut voivat siten olla kaikkea niittyjen hoitamisesta aina retkeilyreitistöjen hoitoon.
Teemaryhmä tukee luonto- ja maisemapalveluyrittäjien toimintaa. Se muun muassa kartoittaa tulevaisuuden työmahdollisuuksia, järjestää alan yrittäjäkursseja ja auttaa palveluja kaipaavia löytämään työlle tekijän. Tavoitteena on paitsi työllistää maaseudun yrittäjiä myös lisätä maaseudun viihtyisyyttä niin vierailukohteena kuin asuinpaikkana. Luonto- ja maisemapalvelut on yksi YTR:n 12 teemaryhmästä, ja se aloittaa toimintansa 1.10.2006.
Syyskuussa julkaistaan arviointi, jonka kohteena ovat maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän rahoittamat valtakunnalliset maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeet. Tarkastelun kohteena oli 57 hanketta, jotka päättyivät vuosina 2001–2002. Arviointi pohjautuu etupäässä asiakirja-aineistoon ja haastatteluihin, ja se toteutettiin kuluvan vuoden tammi- ja kesäkuun välisenä aikana. Arvioinnin teki Vaasan yliopiston Levón-instituutti.