MMM > Tiedote

Helsinki 10.1.2005

Gyrodactylus salaris -loisen vastustaminen tehostuu

Maa- ja metsätalousministeriö on uudistanut säädöstä Gyrodactylus salaris -loisen leviämisen estämiseksi Tenojoen, Näätämöjoen, Paatsjoen, Tuulomajoen ja Uutuanjoen Suomen puolella olevien vesistöjen kalakantoihin ja kalanviljelylaitoksiin. Säädös astuu voimaan 10.1.2005.

Ylä-Lapin alueen vilkas kalastus- ja matkailukäyttö, Tornionjoen lohikannan elpyminen sekä syöttikalan käytön yleistyminen ovat lisänneet riskiä G. salaris loisen leviämiseksi Tenojoen ja Näätämöjoen arvokkaisiin lohikantoihin. Ihmisiin tai kotieläimiin loinen ei tartu.

10.1.2005 alkaen elävien viljely- ja luonnonvaraisten kalojen ja desinfioimattoman mädin siirtäminen muualta Suomesta Tenojoen, Näätämöjoen, Paatsjoen, Tuulomajoen ja Uutuanjoen (jäljempänä Ylä-Lapin) vesistöjen alueelle on kielletty. Kielletty on myös siirrot Paatsjoen, Tuulomajoen ja Uutuanjoen vesistöjen alueelta Tenojoen ja Näätämöjoen vesistöjen alueelle. Syöttikaloja ei saa tuoda muilta vesistöalueilta Ylä-Lapin vesistöjen alueelle eikä niitä saa siirtää näiden vesistöjen välillä. Syöttikalojen käyttäminen Ylä-Lapin vesistöalueilla harjoitetussa onkimisessa, pilkkimisessä ja viehekalastuksessa on kielletty.

Muilta vesistöalueilta Ylä-Lapin vesistöjen alueelle tuotavien veneiden ja kanoottien sekä kalastusvälineiden ja -tarvikkeiden, kuten kelat, vavat, vieheet, haavit, saappaat, kahluuhousut, perkausvälineet, tulee olla täysin kuivatut tai desinfioidut ennen niiden käyttämistä. Muilta vesistöalueilta tuotujen kalojen perkaus luonnonvesissä taikka kalan perkausjätteiden laskeminen Ylä-Lapin vesistön alueelle on kielletty.

G. salaris on noin 0,5 mm:n pituinen lohen iholla ja evillä elävä loinen, jota ei voi havaita paljain silmin. G. salaris kykenee elämään ja lisääntymään myös kirjolohen pinnalla, ja voi lyhytaikaisesti elää myös monien muiden kalojen pinnalla. Loista tavataan luontaisesti Itämereen laskevissa vesistöissä. Loinen on yleinen mm. Tornionjoen vesistön lohenpoikasilla, joille loisen ei ole todettu aiheuttavan näkyvää vahinkoa tai kuolleisuutta. Loisen kulkeutuminen Norjaan 1970-luvulla on sen sijaan aiheuttanut suurta lohen jokipoikasten kuolleisuutta lähes 40 joessa, mikä on romahduttanut myös lohikannat. Syynä pidetään sitä, että Atlanttiin laskevien jokien lohikannoilla ei ole vastustuskykyä G. salaris -loisen liiallista lisääntymistä vastaan. Loisen leviämisen estäminen Teno- ja Näätämöjokeen on siten ensiarvoisen tärkeätä.

Lisätietoja:
Lisää tietoa G. salaris loisesta ja sen vastustamisesta www-osoitteessa
http://www.mmm.fi/el/art/taudit/tau/gyro.html
Kartta asetusta koskevasta alueesta www-osoitteessa
http://www.mmm.fi/el/ter/kuva_gyro.html

Eläinlääkintöylitarkastaja Riitta Rahkonen, maa- ja metsätalousministeriö, p. (09) 160 53280
Kalastusneuvos Pentti Munne, maa- ja metsätalousministeriö, p. (09) 160 53372
Kalataloustarkastaja Kare Koivisto, Lapin TE-keskus, p. (016) 368 7383, 0400-211 898

Muut aiheeseen liittyvät tiedotteet:

12.5.2006
Luvat kuntoon tai vehkeet valtiolle

10.2.2006
Kalatalouden edistämiseen 6,1 miljoonaa euroa

17.1.2006
Yhteistyön jatkaminen tärkeää kala-alan myötätuulen synnyttämiseksi

29.12.2005
Metsähallituksen metsästys- ja kalastuslupien hinnat vahvistettu

22.12.2005
Laki Metsähallituksen erävalvonnasta voimaan 1.1.2006

21.9.2005
Metsähallituksen erävalvonnasta ehdotetaan omaa lakia

25.1.2005
Valikoivien ja hylkeenkestävien rysien tukemiseen varattiin 1,6 miljoonaa euroa

9.12.2004
Uusi Kalaan!-lehti kalastuksenhoitomaksurekisterin jäsenille

8.10.2004
Uusi Suomen ja Ruotsin välinen rajajokisopimus valmistumassa

2.9.2004
Suomi saanee luvan silakkakiintiönsä ylittämiseen Pohjanlahdella

28.7.2004
Lapin kalastusmatkailu tärkeä mahdollisuus