Eläinlääkkeinä käytettäviä antibiootteja ei tulisi käyttää rehun lisäaineina

Suomi otti maatalousneuvostossa esille rehun lisäaineita ja eläinlääkkeitä koskevan lainsäädännön puutteellisen yhtenäisyyden. Euroopan Unionissa on samoja antibiootteja hyväksytty rehun lisäaine- ja eläinlääkekäyttöön, mm. tylosiini ja spiramysiini tai sama aine on kielletty puutteellisen turvallisuuden vuoksi eläinlääkkeenä, mutta on sallittu rehun lisäaineena, mm. dimetridatsoli ja ronidatsoli.

Suomessa eläin- ja humaanilääkkeitä ei ole saanut käyttää rehun lisäaineina. Tämä johtuu siitä, että on perusteltua syytä olettaa antibioottien pitkäaikaisen käytön rehun lisäaineena johtavan eläinten bakteerikannan valikoituvan resistenteiksi näille aineille, niin että sama aine eläinlääkkeenä ei enää tehoa bakteereihin.

Tämän vuoksi Suomi vaati Euroopan unionin liittymisneuvottelujen yhteydessä oikeuden jatkaa tiukempaa lainsäädäntöään. Suomelle annettiin erivapaus koskien eläinlääkkeenä käytettävien tylosiini- ja spiramysiini-nimisten antibioottien käyttökieltoa rehun lisäaineina vuoden 1997 loppuun. Sopimuksen mukaan Suomen vaatimus rehun lisäaineiden käyttöä koskevien EY:n määräysten muuttamisesta on käsiteltävä ennen määräajan loppumista. Suomi on toimittanut sopimuksen määräysten mukaisen tietellisen raportin sisältäen Suomessa suoritetun antibioottiresistenssitutkimuksen tuloksia komissiolle ja jäsenmaille.

Suomi vaati maatalousneuvostossa, että komissio selvittää eläinlääkkeitä ja rehun lisäaineita koskevan lainsäädännön ja sen soveltamisen yhtenäisyyden mahdollisimman pian. Suomi esitti, että komissiossa valmisteilla olevaan rehun lisäainedirektiivin muutokseen sisällytettäisiin selkeä periaate, ettei rehun lisäaineiksi hyväksytä eläinlääkkeinä käytettäviä antibiootteja.

Tähän liittyen Suomi toivoi, että komissio ryhtyy toimenpiteisiin eläinlääkkeinä käytettävien tylosiinin ja spiramysiinin sekä eläinlääkkeenä kiellettyjen dimetridatsolin ja ronidatsolin käytön kieltämiseksi rehun lisäaineina.

Keski-Eurooppalaisen mittapuun mukaan antibioottisten rehun lisäaineiden käyttö on ollut Suomessa vähäisempää, koska niiden käyttö on ollut sallittua vain teollisissa rehuseoksissa eikä niitä ole käytetty märehtijöiden ruokinnassa viime vuosina lainkaan. Kokonaiskäyttömäärät ovat laskeneet vuosittain, esim. vuoden 1990 tasosta 36 % rehuseostuotannon laskiessa vain parisen prosenttia. Käyttö kohdistuu nykyään pääasiallisesti ongelmatilanteisiin siipikarjalla ja nuorilla sioilla.

Lisätietoja: Ylitarkastaja Päivi Mannerkorpi, MMM, p. (09) 160 9766